ERILAISUUDEN JOHTAMINEN : Monikulttuurinen työyhteisö
Mohammadzadeh, Nazanin; Heikkilä, Johanna (2014)
Mohammadzadeh, Nazanin
Heikkilä, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168314
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168314
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä työpaikoilla tapahtuvaan kulttuurien kohtaamiseen, tutkia siitä aiheutuvia ongelmia ja kuinka haastavista tilanteista on selvitty. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka esimiehet ja maahanmuuttajat kokevat työskentelyn monikulttuurisessa työyhteisössä. Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, mitä hyvän johtajan tulee ottaa esimiestyössään huomioon, kun alaisena työskentelee maahanmuuttaja. Opinnäytetyön aihe syntyi tarpeesta tuottaa lisää tietoa monikulttuurisen työyhteisön johtamisesta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja haastattelut tehtiin teemahaastatteluina helmi-huhtikuussa 2014.
Tutkimukseen haastateltiin kolmea esimiestä, joilla on alaisinaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja kolmea maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka työskentelevät suomalaisen esimiehen alaisina. Kaksi haastatelluista esimiehistä työskentelee siivousalalla ja yksi työskentelee hoiva-alalla. He kaikki ovat naisia, iältään 30–45-vuotiaita. Haastatelluista maahanmuuttajista yksi on siivousalalla, yksi hoiva-alalla ja yksi työskentelee monikulttuuristalossa. He ovat iältään 25–34-vuotiaita ja kotoisin Afganistanista, Irakista ja Iranista. Suomessa he ovat asuneet 6-20 vuotta. Heistä kaksi on naisia ja yksi on mies. He ovat työskennelleet nykyisissä työpaikoissaan 1-9 vuotta.
Tutkimustuloksista selvisi, että maahanmuuttajan työskentely osana työyhteisöä koettiin rikkautena, eikä taakkana. Maahanmuuttajia pidettiin positiivisina, ahkerina ja innokkaina työntekijöinä. Maahanmuuttajan perehdyttämisessä tärkeimmäksi asiaksi havaittiin aikakäsityksestä keskusteleminen. Ongelmallisimpana koettiin pitkien vapaiden antaminen maahanmuuttajan uskonnollisten pyhäpäivien tai kotimaahan matkustamisen vuoksi. Ratkaisun moniin ongelmiin kerrottiin löytyneet molemminpuolisen joustavuuden myötä.
Kehitystarpeena on perehdyttämiseen käytettävä aika, jonka tulee olla tarpeeksi pitkä. Perehdytyksen tulee myös olla kielellisesti riittävän selkeä. Muun työyhteisön perehdytys maahanmuuttajan kulttuuriin kaipaa kehitystä. Huomio kiinnittyi myös siihen, että esimiehen kouluttautumismahdollisuus maahanmuuttajan kanssa työskentelemiseen tai perehdyttämiseen oli puutteellista tai sitä ei ollut lainkaan.
Tutkimukseen haastateltiin kolmea esimiestä, joilla on alaisinaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ja kolmea maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka työskentelevät suomalaisen esimiehen alaisina. Kaksi haastatelluista esimiehistä työskentelee siivousalalla ja yksi työskentelee hoiva-alalla. He kaikki ovat naisia, iältään 30–45-vuotiaita. Haastatelluista maahanmuuttajista yksi on siivousalalla, yksi hoiva-alalla ja yksi työskentelee monikulttuuristalossa. He ovat iältään 25–34-vuotiaita ja kotoisin Afganistanista, Irakista ja Iranista. Suomessa he ovat asuneet 6-20 vuotta. Heistä kaksi on naisia ja yksi on mies. He ovat työskennelleet nykyisissä työpaikoissaan 1-9 vuotta.
Tutkimustuloksista selvisi, että maahanmuuttajan työskentely osana työyhteisöä koettiin rikkautena, eikä taakkana. Maahanmuuttajia pidettiin positiivisina, ahkerina ja innokkaina työntekijöinä. Maahanmuuttajan perehdyttämisessä tärkeimmäksi asiaksi havaittiin aikakäsityksestä keskusteleminen. Ongelmallisimpana koettiin pitkien vapaiden antaminen maahanmuuttajan uskonnollisten pyhäpäivien tai kotimaahan matkustamisen vuoksi. Ratkaisun moniin ongelmiin kerrottiin löytyneet molemminpuolisen joustavuuden myötä.
Kehitystarpeena on perehdyttämiseen käytettävä aika, jonka tulee olla tarpeeksi pitkä. Perehdytyksen tulee myös olla kielellisesti riittävän selkeä. Muun työyhteisön perehdytys maahanmuuttajan kulttuuriin kaipaa kehitystä. Huomio kiinnittyi myös siihen, että esimiehen kouluttautumismahdollisuus maahanmuuttajan kanssa työskentelemiseen tai perehdyttämiseen oli puutteellista tai sitä ei ollut lainkaan.