Kuhan selviytymismahdollisuudet Nenos-Kierinka-järvessä
Vuolio, Enni (2014)
Vuolio, Enni
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405157996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405157996
Tiivistelmä
Suomessa on istutettu kuhaa noin 1600 järveen, joista yksi on Ruoveden kunnan alueella sijaitseva Nenos-Kierinka-järvi. Nenos-Kieringan vesi on humuspitoista ja pH alhainen valuma-alueen soiden vuoksi. Istutettujen kuhien lisäksi järven kalastoon kuuluvat ahven, hauki, kiiski ja särki.
Kuha vaatii asuinvesistöltään melko paljon. Se viihtyy parhaiten suurissa järvissä, joissa on erisyvyisiä alueita ja laajoja selkävesiä. Veden tulee olla tummaa tai sameaa. Happipitoisuuden tulee olla mielellään 7 – 10 mg/l, mutta vähintään 4,7 mg/l. Kuha sietää huonosti alhaista pH:ta, joten hyvän kuhajärven pH on mielellään yli 6.
Kuhan selviytymismahdollisuuksien selvittämiseksi Nenos-Kieringasta otettiin vuoden 2013 aikana vesinäytteitä kolme kertaa: maalis-, kesä- ja lokakuussa. Näytteet otettiin neljästä eri pisteestä ja, kokonaissyvyydestä riippuen, kahdesta tai kolmesta syvyydestä. Näytteistä määritettiin lämpötila, pH, happipitoisuus ja hapen kyllästysaste. Lisäksi saaliiksi saadusta kuhasta otettiin suomunäyte iän määrittämiseksi. Nenos-Kierinkaa vertailtiin muihin samaa kokoluokkaa oleviin järviin, joihin oli istutettu kuhaa.
Nenos-Kieringan näytteiden tuloksia tarkasteltaessa ja muihin järviin vertailtaessa kävi ilmi, että tumman vetensä ja melko hyvän happitilanteensa puolesta Nenos-Kierinka soveltuisi kuhan elinympäristöksi. Nenos-Kierinka on kuitenkin pinta-alaltaan alle 50 hehtaaria ja sen veden pH vuoden 2013 aikana oli alle 5, joten kuhan selviytymismahdollisuudet ovat käytännössä hyvin heikot.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella järveen ei ainakaan lähitulevaisuudessa kannata istuttaa kuhaa. Sen sijaan osakaskunnan kannattaisi käyttää varojaan Nenos-Kieringan tai siihen laskevien ojien kalkitukseen, jotta pH saataisiin kohoamaan.
Kuha vaatii asuinvesistöltään melko paljon. Se viihtyy parhaiten suurissa järvissä, joissa on erisyvyisiä alueita ja laajoja selkävesiä. Veden tulee olla tummaa tai sameaa. Happipitoisuuden tulee olla mielellään 7 – 10 mg/l, mutta vähintään 4,7 mg/l. Kuha sietää huonosti alhaista pH:ta, joten hyvän kuhajärven pH on mielellään yli 6.
Kuhan selviytymismahdollisuuksien selvittämiseksi Nenos-Kieringasta otettiin vuoden 2013 aikana vesinäytteitä kolme kertaa: maalis-, kesä- ja lokakuussa. Näytteet otettiin neljästä eri pisteestä ja, kokonaissyvyydestä riippuen, kahdesta tai kolmesta syvyydestä. Näytteistä määritettiin lämpötila, pH, happipitoisuus ja hapen kyllästysaste. Lisäksi saaliiksi saadusta kuhasta otettiin suomunäyte iän määrittämiseksi. Nenos-Kierinkaa vertailtiin muihin samaa kokoluokkaa oleviin järviin, joihin oli istutettu kuhaa.
Nenos-Kieringan näytteiden tuloksia tarkasteltaessa ja muihin järviin vertailtaessa kävi ilmi, että tumman vetensä ja melko hyvän happitilanteensa puolesta Nenos-Kierinka soveltuisi kuhan elinympäristöksi. Nenos-Kierinka on kuitenkin pinta-alaltaan alle 50 hehtaaria ja sen veden pH vuoden 2013 aikana oli alle 5, joten kuhan selviytymismahdollisuudet ovat käytännössä hyvin heikot.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella järveen ei ainakaan lähitulevaisuudessa kannata istuttaa kuhaa. Sen sijaan osakaskunnan kannattaisi käyttää varojaan Nenos-Kieringan tai siihen laskevien ojien kalkitukseen, jotta pH saataisiin kohoamaan.