CAD-koulutuksen kehittäminen
Nikkola, Alpo (2014)
Nikkola, Alpo
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147923
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee CAD-koulutuksen kehittämistä. Työn lähtökohtana kehitettiin Solid Edgen käyttäjille tarjottavaa koulutusta. Käyttäjiltä kerättiin kyselytutkimuksen muodossa tietoa, millaisia koulutuksia he haluaisivat olevan tarjolla. Tutkimuksen tulosten perusteella kehitetään koulutustarjontaa. Tällä tavoin saadaan aikaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaavaa kehitystä. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella saatiin aihe koulutustarjonnan kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myös tulevaisuudessa koulutustarjonnan laajentamiseen.
Kouluttajan asiaosaaminen ja ohjausosaaminen ovat edellytyksenä hyvälle ja vaikuttavalle koulutukselle. Oman oppimiskäsityksen sisäistäminen mahdollistaa osallistujien oppimisen tukemisen ja koulutuksen tavoitteiden toteutumisen. Kouluttajina toimivien henkilöiden täytyy kehittää itseään jatkuvasti. Itsearvioiminen on hyvä tapa kehittyä omassa tehtävässään. Kehittymistä edistää myös esimerkiksi tilanne jossa kouluttajat pitävät koulutusta muille kouluttajille. Tällöin saadaan laajempi näkökulma kouluttamiseen ja oppimiskäsitykseen.
Koulutusmateriaalin tehtävänä on tukea kouluttajan puhetta ja sillä voidaan havainnollistaa asioita oppimisen tueksi. Aineiston täytyy olla havainnollistavaa ja selkeää, jolloin niitä voidaan käyttää itseopiskelumateriaaleina. Myös materiaalin kehittäminen on tärkeää, että voidaan tarjota jatkuvasti vaikuttavampia koulutuksia. Materiaalia täytyy kehittää itsenäisesti tehtävien harjoitusten osalta. Harjoitusten käytännönläheisyys on tärkeää, jotta harjoituksista saadaan osallistujan kannalta mielekkäitä.
Palautteen kerääminen koulutuksista on tarpeellista. Ihmisen kehittymisen kannalta on välttämätöntä saada palautetta. Kouluttajan täytyy myös osata ottaa pa-lautetta vastaan ja käsitellä sitä. Palautelomaketta laadittaessa täytyy kiinnittää erityisesti huomiota kysymysten sisältöön. Palautteen keräämisen kehittämisessä voidaan käyttää apuna nykytekniikkaa. Tällöin sähköinen lomake voidaan täyttää internetissä tai käyttää QR-koodia, jolla päästään suoraan lomakkeeseen. Myös koulutuksen vaikuttavuutta tulisi arvioida lomakkeessa.
Kouluttajan asiaosaaminen ja ohjausosaaminen ovat edellytyksenä hyvälle ja vaikuttavalle koulutukselle. Oman oppimiskäsityksen sisäistäminen mahdollistaa osallistujien oppimisen tukemisen ja koulutuksen tavoitteiden toteutumisen. Kouluttajina toimivien henkilöiden täytyy kehittää itseään jatkuvasti. Itsearvioiminen on hyvä tapa kehittyä omassa tehtävässään. Kehittymistä edistää myös esimerkiksi tilanne jossa kouluttajat pitävät koulutusta muille kouluttajille. Tällöin saadaan laajempi näkökulma kouluttamiseen ja oppimiskäsitykseen.
Koulutusmateriaalin tehtävänä on tukea kouluttajan puhetta ja sillä voidaan havainnollistaa asioita oppimisen tueksi. Aineiston täytyy olla havainnollistavaa ja selkeää, jolloin niitä voidaan käyttää itseopiskelumateriaaleina. Myös materiaalin kehittäminen on tärkeää, että voidaan tarjota jatkuvasti vaikuttavampia koulutuksia. Materiaalia täytyy kehittää itsenäisesti tehtävien harjoitusten osalta. Harjoitusten käytännönläheisyys on tärkeää, jotta harjoituksista saadaan osallistujan kannalta mielekkäitä.
Palautteen kerääminen koulutuksista on tarpeellista. Ihmisen kehittymisen kannalta on välttämätöntä saada palautetta. Kouluttajan täytyy myös osata ottaa pa-lautetta vastaan ja käsitellä sitä. Palautelomaketta laadittaessa täytyy kiinnittää erityisesti huomiota kysymysten sisältöön. Palautteen keräämisen kehittämisessä voidaan käyttää apuna nykytekniikkaa. Tällöin sähköinen lomake voidaan täyttää internetissä tai käyttää QR-koodia, jolla päästään suoraan lomakkeeseen. Myös koulutuksen vaikuttavuutta tulisi arvioida lomakkeessa.