Draamalähtöisen valistusmenetelmän vaikutus 7. luokkalaisten ajatuksiin ja tunteisiin päihteiden käytöstä
Hänninen, Minja; Kulmala, Milla; Pusa, Juha (2014)
Hänninen, Minja
Kulmala, Milla
Pusa, Juha
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405147742
Tiivistelmä
Nuorten päihdekokeilut ja humalahakuisuus ovat olleet laskusuuntaisia vuodesta 2007 lähtien. Tästä huolimatta päihteiden kokeilu aloitetaan aiempaa varhaisemmin. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää MIMO:n ”Saa olla selvänä!” - projektissa toteutetun päihdevalistusnäytelmän vaikuttavuutta 7.luokkalaisten ajatuksiin päihteistä sekä suhtautumista alkoholinkäyttöön. Tavoitteena on tuottaa tietoa draamapohjaisen valistusmenetelmän toimivuudesta nuorille suunnatun valistuksen kehittämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella "Saa olla selvänä!" -näytelmien yhteydessä seitsemäsluokkalaisilta (n=303) kolmessa Salon kaupungin yläkoulussa. Tämän lisäksi yhdelle luokalle (n=20) tehtiin esseetehtävä. Kysymykset analysoitiin monivalintakysymysten osalta SPSS- ohjelmalla ja avoimien kysymysten, sekä esseen osalta laadullisella sisällönanalyysillä.
Näytelmä herätti 34% (f=100) nuorissa paljon ajatuksia päihteisiin liittyen ja vain 5% (f=14) vastanneista ei kokenut näytelmän herättäneen ajatuksia. Nuorista vain 9% (f=10) koki päihdevalistusnäytelmän ajankohtaiseksi, kun taas 29% (f=85) oli sitä mieltä, ettei aihe ole ajankohtainen.
Nuoret kokivat näytelmän muodossa olevan päihdevalistuksen mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi kuin perinteinen luentomuotoinen valistus. Näytelmä on nuorten mielestä vaikuttava ja hyvä keino kertoa päihteiden haitoista ja riskeistä 78% (f=224).
Yhteenvetona voidaan todeta teatteripohjaisen menetelmän olevan tervetullut ja käyttökelpoinen valistusmuoto nuorten keskuudessa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuuden päihdevalistustyössä. Menetelmää voisi käyttää monipuolisesti myös muussa valistustyössä
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella "Saa olla selvänä!" -näytelmien yhteydessä seitsemäsluokkalaisilta (n=303) kolmessa Salon kaupungin yläkoulussa. Tämän lisäksi yhdelle luokalle (n=20) tehtiin esseetehtävä. Kysymykset analysoitiin monivalintakysymysten osalta SPSS- ohjelmalla ja avoimien kysymysten, sekä esseen osalta laadullisella sisällönanalyysillä.
Näytelmä herätti 34% (f=100) nuorissa paljon ajatuksia päihteisiin liittyen ja vain 5% (f=14) vastanneista ei kokenut näytelmän herättäneen ajatuksia. Nuorista vain 9% (f=10) koki päihdevalistusnäytelmän ajankohtaiseksi, kun taas 29% (f=85) oli sitä mieltä, ettei aihe ole ajankohtainen.
Nuoret kokivat näytelmän muodossa olevan päihdevalistuksen mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi kuin perinteinen luentomuotoinen valistus. Näytelmä on nuorten mielestä vaikuttava ja hyvä keino kertoa päihteiden haitoista ja riskeistä 78% (f=224).
Yhteenvetona voidaan todeta teatteripohjaisen menetelmän olevan tervetullut ja käyttökelpoinen valistusmuoto nuorten keskuudessa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää tulevaisuuden päihdevalistustyössä. Menetelmää voisi käyttää monipuolisesti myös muussa valistustyössä