Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Tyypin 2 diabeteksen omahoito osana hoidonohjausta
Jäppinen, Anna; Huttunen, Kati (2014)
Jäppinen, Anna
Huttunen, Kati
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137584
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137584
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, miten tyypin 2 diabetesta sairastavat toteuttavat omahoitoaan ja mitä he tietävät omahoidon toteuttamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää diabetesta sairastavien kokemuksia omahoitoon liittyvästä hoidonohjauksesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan entisestään parantaa hoidonohjauksen laatua ja omahoitoon sitoutumista.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten rakennetulla kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto kerättiin Rauman ja Porin terveyskeskusten diabeteshoitajien vastaanotolla käyviltä tyypin 2 diabetesta sairastavilta (N=120). Kyselyitä jaettiin 60 Raumalla ja 60 Porissa. Kyselyitä saatiin takaisin 88 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 73. Tutkimusaineisto analysoitiin Microsoft Exel- taulukkolaskentaohjelmalla ja tulokset esitettiin lukumäärinä ja prosentteina. Lisäksi tuloksia havainnollistettiin kuvioiden ja kaavioiden avulla.
Suurimmaksi osaksi vastaajat harrastivat liikuntaa, noudattivat lääkehoito-ohjeita ja kiinnittivät huomiota ravitsemukseensa melko hyvin, mutta painonhallinnassa puolella vastaajista oli ongelmia. Pääsääntöisesti tyypin 2 diabetesta sairastavat tiesivät hyvin hoitotasapainoon vaikuttavista arvoista ja tekijöistä. Heikoiten tiedettiin normaali painoindeksi, vyötärönympärys, kevyen liikunnan määrä ja HDL-kolesterolin raja-arvo. Pääasiassa vastaajat kokivat saaneensa hoidonohjausta omahoidon eri osa-alueilta. Eniten ohjausta saatiin verensokerin mittaamisesta, verenpaineen seurannasta ja lääkehoidosta. Tutkimustulosten perusteella tulisi enemmän kiinnittää huomiota diabetesta sairastavan henkiseen hyvinvointiin ja ongelmatilanteista selviytymiseen.
Hoidonohjauksesta voisi tehdä jatkotutkimuksen, jossa kysytään diabeteshoitajien kokemuksia siitä, kuinka paljon eri hoidonohjauksen osa-alueita heidän mielestään käydään läpi. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, mitä mieltä hoitajat ovat siitä, miksi niin moni diabetesta sairastava ei saavuta hyvää hoitotasapainoa ja mitä kehittämistarpeita diabeteshoitajat kokevat olevan hoidonohjauksessa.
Tutkimus oli kvantitatiivinen ja aineisto kerättiin tätä opinnäytetyötä varten rakennetulla kyselylomakkeella. Tutkimusaineisto kerättiin Rauman ja Porin terveyskeskusten diabeteshoitajien vastaanotolla käyviltä tyypin 2 diabetesta sairastavilta (N=120). Kyselyitä jaettiin 60 Raumalla ja 60 Porissa. Kyselyitä saatiin takaisin 88 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 73. Tutkimusaineisto analysoitiin Microsoft Exel- taulukkolaskentaohjelmalla ja tulokset esitettiin lukumäärinä ja prosentteina. Lisäksi tuloksia havainnollistettiin kuvioiden ja kaavioiden avulla.
Suurimmaksi osaksi vastaajat harrastivat liikuntaa, noudattivat lääkehoito-ohjeita ja kiinnittivät huomiota ravitsemukseensa melko hyvin, mutta painonhallinnassa puolella vastaajista oli ongelmia. Pääsääntöisesti tyypin 2 diabetesta sairastavat tiesivät hyvin hoitotasapainoon vaikuttavista arvoista ja tekijöistä. Heikoiten tiedettiin normaali painoindeksi, vyötärönympärys, kevyen liikunnan määrä ja HDL-kolesterolin raja-arvo. Pääasiassa vastaajat kokivat saaneensa hoidonohjausta omahoidon eri osa-alueilta. Eniten ohjausta saatiin verensokerin mittaamisesta, verenpaineen seurannasta ja lääkehoidosta. Tutkimustulosten perusteella tulisi enemmän kiinnittää huomiota diabetesta sairastavan henkiseen hyvinvointiin ja ongelmatilanteista selviytymiseen.
Hoidonohjauksesta voisi tehdä jatkotutkimuksen, jossa kysytään diabeteshoitajien kokemuksia siitä, kuinka paljon eri hoidonohjauksen osa-alueita heidän mielestään käydään läpi. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, mitä mieltä hoitajat ovat siitä, miksi niin moni diabetesta sairastava ei saavuta hyvää hoitotasapainoa ja mitä kehittämistarpeita diabeteshoitajat kokevat olevan hoidonohjauksessa.