Sosiaalisen median ja moniaistisuuden hyödyntäminen Uudenmaanseudun pienyrityksissä
Haapaniemi, Anna (2014)
Haapaniemi, Anna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127257
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää miten pienet yritykset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa ja moniaistisuutta markkinoinnissaan. Opinnäytetyössä haluttiin tuoda esiin uusia mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalista mediaa pienien resurssien avulla.
Opinnäytetyö tehtiin osana Sensing Rural Cultures (SING)-hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ja tukea matkailualan pienyritysten kulttuurillisesti tärkeiden kohteiden matkailupotentiaalia. Hanke pyrkii keräämään tietoa ja materiaalia paikallisesta kulttuurista ja sen tavoitteen on moniaistisuuden hyödyntäminen matkailualan tuotteistamisessa. Hankkeen paino-piste on maaseudulla tapahtuvissa matkailukohteissa, joissa kulttuuri ja perinteet ovat suu-ressa roolissa. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä EMO (Eteläisen Maaseudun Osaajat) ry:n kanssa. Hanke kattaa EMO:n toimialueen ja sen rahoittajana toimii ELY-keskus.
Opinnäytetyössä tutkittiin Facebookia, Youtubea, blogeja ja moniaistisuuden hyödyntämistä sosiaalisen median markkinoinnissa. Rajaus tehtiin näihin sosiaalisen median kanaviin, sillä ne katsottiin kaikista hyödyllisimmiksi ja helpoimmiksi markkinointikanaviksi ajatellen pienyritysten toimintaa Suomessa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi keskeisiä käsitteitä, kuten markkinointiviestintä, digitaalinen markkinointiviestintä, sosiaalinen media, Facebook, Youtube ja blogit. Moniaistisuutta selitettiin yleisellä tasolla ja lisäksi käytiin läpi tutkimuksen kannalta oleellisimpia aisteja eli näkö- ja kuuloaisteja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastateltaviksi valittiin neljä pientä tai keksisuurta yritystä, jotka ovat onnistuneesti markkinoineet yritystään sosiaalisessa mediassa ja lisänneet sen avulla myyntiään sekä asiakastyytyväisyyttään. Haastattelu toteutettiin teemahaastattelulla. Kolmea yrityksen edustajaa käytiin haastattelemassa yrityksessä ja yhtä haastateltiin puhelimen välityksellä. Yrityksissä tehdyt haastattelut videoitiin ja analysoitiin litteroimalla tekstiä jälkikäteen. Tärkeimmäksi kanavaksi haastatteluissa nousi Facebook, mutta myös Youtubesta oli saatu positiivisia kokemuksia. Yrityksillä ei ollut omia blogeja, mutta kiinnostusta blogia kohtaan ilmeni ja yksi yritys oli perustamassa blogia. Moniaistisuus koettiin tärkeäksi keinoksi välittää katsojille ja lukijoille positiivinen mielikuva yrityksestä.
Opinnäytetyö tehtiin osana Sensing Rural Cultures (SING)-hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ja tukea matkailualan pienyritysten kulttuurillisesti tärkeiden kohteiden matkailupotentiaalia. Hanke pyrkii keräämään tietoa ja materiaalia paikallisesta kulttuurista ja sen tavoitteen on moniaistisuuden hyödyntäminen matkailualan tuotteistamisessa. Hankkeen paino-piste on maaseudulla tapahtuvissa matkailukohteissa, joissa kulttuuri ja perinteet ovat suu-ressa roolissa. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä EMO (Eteläisen Maaseudun Osaajat) ry:n kanssa. Hanke kattaa EMO:n toimialueen ja sen rahoittajana toimii ELY-keskus.
Opinnäytetyössä tutkittiin Facebookia, Youtubea, blogeja ja moniaistisuuden hyödyntämistä sosiaalisen median markkinoinnissa. Rajaus tehtiin näihin sosiaalisen median kanaviin, sillä ne katsottiin kaikista hyödyllisimmiksi ja helpoimmiksi markkinointikanaviksi ajatellen pienyritysten toimintaa Suomessa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi keskeisiä käsitteitä, kuten markkinointiviestintä, digitaalinen markkinointiviestintä, sosiaalinen media, Facebook, Youtube ja blogit. Moniaistisuutta selitettiin yleisellä tasolla ja lisäksi käytiin läpi tutkimuksen kannalta oleellisimpia aisteja eli näkö- ja kuuloaisteja.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastateltaviksi valittiin neljä pientä tai keksisuurta yritystä, jotka ovat onnistuneesti markkinoineet yritystään sosiaalisessa mediassa ja lisänneet sen avulla myyntiään sekä asiakastyytyväisyyttään. Haastattelu toteutettiin teemahaastattelulla. Kolmea yrityksen edustajaa käytiin haastattelemassa yrityksessä ja yhtä haastateltiin puhelimen välityksellä. Yrityksissä tehdyt haastattelut videoitiin ja analysoitiin litteroimalla tekstiä jälkikäteen. Tärkeimmäksi kanavaksi haastatteluissa nousi Facebook, mutta myös Youtubesta oli saatu positiivisia kokemuksia. Yrityksillä ei ollut omia blogeja, mutta kiinnostusta blogia kohtaan ilmeni ja yksi yritys oli perustamassa blogia. Moniaistisuus koettiin tärkeäksi keinoksi välittää katsojille ja lukijoille positiivinen mielikuva yrityksestä.