Yksilöllistä tukea nuoren arkeen : Käytännön kokemuksia Omin Jaloin- menetelmän käytöstä kohdennetussa nuorisotyössä
Männikkö, Marko (2014)
Männikkö, Marko
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127192
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405127192
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kartoittaa käytännön kokemuksia Omin Jaloin- menetelmän käytöstä sekä menetelmän soveltuvuudesta kohdennettuun nuorisotyöhön sekä moniammatilliseen yhteistyöverkostoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda myös esiin, miten Omin Jaloin- menetelmän käyttöä voitaisiin kehittää kohdennetussa nuorisotyössä ja moniammatillisessa verkostossa sekä kartoittaa millaista vaikuttavuutta menetelmän käytöllä on ollut nuorten elämänhallintaan.
Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusta ja haastattelut toteutin teemahaastatteluna yksilö-, pari ja ryhmähaastattelun muodossa. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat kohdennettua nuorisotyötä tekevät työntekijät, jotka olivat käyttäneet omassa työssään Omin Jaloin- menetelmää. Nuorisotyötä tekevien ammattilaisten lisäksi haastattelin yhtä yhteistyöverkoston edustajaa, joka oli toiminut nuorta ohjaavana tahona Omin Jaloin- menetelmään. Yhteensä haastateltavia henkilöitä tutkimuksessani oli kahdeksan. Tutkimuksen aineiston analysointimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelin kirjallisuuden avulla nuoruutta elämänvai-heena, kohdennettua nuorisotyötä ja työhön liittyviä menetelmiä sekä toimintata-poja, moniammatillista yhteistyötä sekä Omin Jaloin- menetelmän kokonaisuutta ja sisältöä. Teoriassa käsiteltävät aiheet tukevat opinnäytetyöni tutkimuksellista osiota.
Tutkimustulosten mukaan Omin Jaloin- menetelmä soveltui hyvin kohdennettuun nuorisotyöhön ja kokonaisuudessaan menetelmää pidettiin selkeänä yksilötyöskentelyn välineenä nuorten kanssa, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta. Omin Jaloin- menetelmää pidettiin kohdennetussa nuorisotyössä hyvänä varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksioton välineenä. Omin Jaloin- menetelmän avulla saadaan esiin nuoren elämää suojaavia tekijöitä sekä voimavaroja, jotka vahvistavat nuorta ja nuoren elämänhallintaa sekä hyvinvointia. Omin Jaloin- menetelmä oli tuonut yksilötyöskentelyyn tavoitteellisuutta sekä ohjannut työskentelyä dialogisuuteen. Moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta menetelmän käytössä nähtiin vielä paljon kehitettävää, vaikka hyviä käytäntöjä olikin jo olemassa.
Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista, eli laadullista tutkimusta ja haastattelut toteutin teemahaastatteluna yksilö-, pari ja ryhmähaastattelun muodossa. Tutkimukseni kohderyhmänä olivat kohdennettua nuorisotyötä tekevät työntekijät, jotka olivat käyttäneet omassa työssään Omin Jaloin- menetelmää. Nuorisotyötä tekevien ammattilaisten lisäksi haastattelin yhtä yhteistyöverkoston edustajaa, joka oli toiminut nuorta ohjaavana tahona Omin Jaloin- menetelmään. Yhteensä haastateltavia henkilöitä tutkimuksessani oli kahdeksan. Tutkimuksen aineiston analysointimenetelmänä käytin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön teoriaosassa käsittelin kirjallisuuden avulla nuoruutta elämänvai-heena, kohdennettua nuorisotyötä ja työhön liittyviä menetelmiä sekä toimintata-poja, moniammatillista yhteistyötä sekä Omin Jaloin- menetelmän kokonaisuutta ja sisältöä. Teoriassa käsiteltävät aiheet tukevat opinnäytetyöni tutkimuksellista osiota.
Tutkimustulosten mukaan Omin Jaloin- menetelmä soveltui hyvin kohdennettuun nuorisotyöhön ja kokonaisuudessaan menetelmää pidettiin selkeänä yksilötyöskentelyn välineenä nuorten kanssa, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta. Omin Jaloin- menetelmää pidettiin kohdennetussa nuorisotyössä hyvänä varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksioton välineenä. Omin Jaloin- menetelmän avulla saadaan esiin nuoren elämää suojaavia tekijöitä sekä voimavaroja, jotka vahvistavat nuorta ja nuoren elämänhallintaa sekä hyvinvointia. Omin Jaloin- menetelmä oli tuonut yksilötyöskentelyyn tavoitteellisuutta sekä ohjannut työskentelyä dialogisuuteen. Moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta menetelmän käytössä nähtiin vielä paljon kehitettävää, vaikka hyviä käytäntöjä olikin jo olemassa.