Virtsanäytteiden automaattiviljely
Hänninen, Jenni (2014)
Hänninen, Jenni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405117091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405117091
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitoksen yhtenä tulosalueena toimiva kliinisen mikrobiologian laboratorio.
Tämä opinnäytetyö oli kaksiosainen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli tutkia PREVI™ Isola-viljelyautomaatin(bioMérieux) soveltuvuutta virtsanäytteiden viljelyyn. PREVI™ Isola-automaattia verrattiin nykyisin käytössä olevaan manuaaliseen levitysmenetelmään. Tarkoituksena oli selvittää, saadaanko molemmilla menetelmillä samat löydökset ja määrälliset tulokset. Tavoitteena oli myös tarkastella viljelyjäljen luettavuutta sekä sen soveltuvuutta tarvittaviin jatkotesteihin.
Työn ensimmäisessä osassa pyrittiin luomaan laimennossarjojen avulla automaatilla viljellyille virtsanäytteille tulkintaohjeistus, jonka avulla työn toisessa vaiheessa voitiin vertailla eri menetelmillä viljeltyjä näytteitä toisiinsa. Työn toisessa vaiheessa oli tarkoitus selvittää, saadaanko maljanviljelyautomaatilla virtsanäytteistä samanlaisia tuloksia kuin manuaalisella menetelmällä. Näytteinä käytettiin partikkeliseulonnan perusteella jatkoviljelyyn siirtyneitä virtsanäytteitä. Virtsanäytteitä viljeltiin 200 kpl. Tuloksia tulkittaessa vertailu tehtiin vertaamalla automaatilla viljeltyjä maljoja manuaalisesti viljeltyihin maljoihin.
Yhteensä 155 (77,5 %) näytteessä saatiin molemmilla menetelmillä pitoisuudeltaan sama tulos. Yhteensä 45 (22,5 %) näytteessä automaattisen ja manuaalisen viljelytuloksen tulkinnat poikkesivat toisistaan. Näistä 14 (7 %) näytteessä havaittu ero tulkittiin merkittäväksi muuttaen mahdollisen virtsatieinfektion tulkintaa suuntaan tai toiseen. 32 % automaatilla viljellyistä näytteistä oli enemmän erillispesäkkeitä kuin manuaalisesti viljellyillä maljoilla. 66 % näytteistä saatiin molemmilla menetelmillä yhtä paljon erillispesäkkeitä. Vain 2 % näytteistä saatiin manuaalisesti enemmän erillispesäkkeitä kuin automaattiviljelyssä.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että molemmilla menetelmillä (PREVI™ Isola ja manuaalinen) saadaan samat löydökset sekä sama määrällinen tulos. Automaatin tuottama viljelyjälki on selkeämmin luettavissa kuin manuaalisesti viljellyissä maljoissa ja jatkotesteihin tarvittavia erillispesäkkeitä muodostuu riittävästi.
Tämä opinnäytetyö oli kaksiosainen kehittämistyö, jonka tarkoituksena oli tutkia PREVI™ Isola-viljelyautomaatin(bioMérieux) soveltuvuutta virtsanäytteiden viljelyyn. PREVI™ Isola-automaattia verrattiin nykyisin käytössä olevaan manuaaliseen levitysmenetelmään. Tarkoituksena oli selvittää, saadaanko molemmilla menetelmillä samat löydökset ja määrälliset tulokset. Tavoitteena oli myös tarkastella viljelyjäljen luettavuutta sekä sen soveltuvuutta tarvittaviin jatkotesteihin.
Työn ensimmäisessä osassa pyrittiin luomaan laimennossarjojen avulla automaatilla viljellyille virtsanäytteille tulkintaohjeistus, jonka avulla työn toisessa vaiheessa voitiin vertailla eri menetelmillä viljeltyjä näytteitä toisiinsa. Työn toisessa vaiheessa oli tarkoitus selvittää, saadaanko maljanviljelyautomaatilla virtsanäytteistä samanlaisia tuloksia kuin manuaalisella menetelmällä. Näytteinä käytettiin partikkeliseulonnan perusteella jatkoviljelyyn siirtyneitä virtsanäytteitä. Virtsanäytteitä viljeltiin 200 kpl. Tuloksia tulkittaessa vertailu tehtiin vertaamalla automaatilla viljeltyjä maljoja manuaalisesti viljeltyihin maljoihin.
Yhteensä 155 (77,5 %) näytteessä saatiin molemmilla menetelmillä pitoisuudeltaan sama tulos. Yhteensä 45 (22,5 %) näytteessä automaattisen ja manuaalisen viljelytuloksen tulkinnat poikkesivat toisistaan. Näistä 14 (7 %) näytteessä havaittu ero tulkittiin merkittäväksi muuttaen mahdollisen virtsatieinfektion tulkintaa suuntaan tai toiseen. 32 % automaatilla viljellyistä näytteistä oli enemmän erillispesäkkeitä kuin manuaalisesti viljellyillä maljoilla. 66 % näytteistä saatiin molemmilla menetelmillä yhtä paljon erillispesäkkeitä. Vain 2 % näytteistä saatiin manuaalisesti enemmän erillispesäkkeitä kuin automaattiviljelyssä.
Tulosten perusteella voidaan sanoa, että molemmilla menetelmillä (PREVI™ Isola ja manuaalinen) saadaan samat löydökset sekä sama määrällinen tulos. Automaatin tuottama viljelyjälki on selkeämmin luettavissa kuin manuaalisesti viljellyissä maljoissa ja jatkotesteihin tarvittavia erillispesäkkeitä muodostuu riittävästi.