Fetaalihemoglobiinin mittaus sytokemiallisesti ja spektrofotometrisesti : Menetelmävertailu Islabin Puijon kemian ja hematologian laboratorioon
Rissanen, Riina; Räsänen, Maiju (2014)
Rissanen, Riina
Räsänen, Maiju
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096909
Tiivistelmä
Vastasyntyneen pääasiallinen hemoglobiinimuoto on fetaalihemoglobiini (HbF). Fetaalihemoglobiinitutkimusta käytetään, kun epäillään fetomaternaalivuotoa tai perinnöllisiä tauteja, joissa fetaalihemoglobiini on koholla. Fetaalihemo-globiinivärjäys on sytokemiallinen menetelmä, ja sitä käytetään fetomaternaalivuodon (FMH) osoittamiseen. Fetoma-ternaalivuoto on sikiöstä äitiin suuntautuva massiivinen verenvuoto, johon liittyy lähes aina lapsen vakava vammau-tuminen tai kuolema. Äidin verenkierrossa voidaan todeta sikiön punasoluja jopa 50 %:ssa raskauksista. FMH voidaan määrittää äidin veren sisältämän fetaalihemoglobiinin pitoisuudesta.
Opinnäytetyön tilaajana oli Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (Islab) Puijon kliinisen kemian ja hemotologian laboratorio. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa menetelmävertailu spektrofotometrisen ja sytokemiallisen menetelmän välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tutkimustuloksia
fetaalihemoglobiinimittauksen kahdesta eri menetelmästä.
Fetaali-Hb-näytteitä mitattiin automaattisella menetelmällä ABL835 FLEX-verikaasuanalysaattorilla, joka sijaitsi Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Manu-aalinen menetelmä eli hemoglobiinin fetaalivärjäys suoritettiin Islabin kliinisen hematologian laboratoriotiloissa syksyllä 2013. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida automaattisen menetelmän luotettavuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa menetelmävertailu laboratorioprosessin laatuvaatimusten mukaisesti.
Opinnäytetyössä käytettiin kokeellista, vertailevaa tutkimusmenetelmää. Tutkimusnäytteet koostuivat 18
vastasyntyneen näytteestä (n=18), jotka analysoitiin kahdella eri menetelmällä. Tutkimustulokset käsiteltiin tilastollisesti reg-ressioanalyysin, keskiarvon, keskihajonnan ja variaatiokertoimen avulla. Opinnäytetyössä saaduilla tuloksilla selvitettiin, saadaanko verikaasuanalysaattorilla tarpeeksi luotettavia fetaalihemoglobiinituloksia diagnostiseen käyttöön. Tutkimustulosten perusteella verikaasuanalysaattorin tulostaso oli matalampi kuin fetaalihemoglobiinivärjäyksen tulostaso. Tutkimuksessa saadut mittaustulokset eivät vaihdelleet merkittävästi menetelmien välillä, joten manuaalisen ja automaattisen menetelmän tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.
Opinnäytetyön tilaajana oli Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (Islab) Puijon kliinisen kemian ja hemotologian laboratorio. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa menetelmävertailu spektrofotometrisen ja sytokemiallisen menetelmän välillä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tutkimustuloksia
fetaalihemoglobiinimittauksen kahdesta eri menetelmästä.
Fetaali-Hb-näytteitä mitattiin automaattisella menetelmällä ABL835 FLEX-verikaasuanalysaattorilla, joka sijaitsi Kuopion yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla. Manu-aalinen menetelmä eli hemoglobiinin fetaalivärjäys suoritettiin Islabin kliinisen hematologian laboratoriotiloissa syksyllä 2013. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida automaattisen menetelmän luotettavuutta. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa menetelmävertailu laboratorioprosessin laatuvaatimusten mukaisesti.
Opinnäytetyössä käytettiin kokeellista, vertailevaa tutkimusmenetelmää. Tutkimusnäytteet koostuivat 18
vastasyntyneen näytteestä (n=18), jotka analysoitiin kahdella eri menetelmällä. Tutkimustulokset käsiteltiin tilastollisesti reg-ressioanalyysin, keskiarvon, keskihajonnan ja variaatiokertoimen avulla. Opinnäytetyössä saaduilla tuloksilla selvitettiin, saadaanko verikaasuanalysaattorilla tarpeeksi luotettavia fetaalihemoglobiinituloksia diagnostiseen käyttöön. Tutkimustulosten perusteella verikaasuanalysaattorin tulostaso oli matalampi kuin fetaalihemoglobiinivärjäyksen tulostaso. Tutkimuksessa saadut mittaustulokset eivät vaihdelleet merkittävästi menetelmien välillä, joten manuaalisen ja automaattisen menetelmän tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia.