Omakotitalon ilmanvaihtojärjestelmän toiminta - Case Sivula 2011
Sivula, Laura (2014)
Sivula, Laura
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096881
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkimusaiheena oli vuonna 2011 valmistuneen omakotitalon ilmanvaihtokoneen ja -järjestelmän toiminta. Haluttiin selvittää ilmavirtojen tasapainoa ja riittävyyttä sekä huonekohtaiset äänitasot. Lisäksi haluttiin selvittää ilmanvaihtokoneen energiatehokkuutta erilaisten hyötysuhteiden ja ominaissähkötehon määrittämisen avulla. Huomiota haluttiin kiinnittää erityisesti kosteudensiirtoon pakkasolosuhteissa, koska aikaisemmin talossa oli havaittu vähäisessä määrin ikkunoiden huurtumista kovilla pakkasilla.
Taloon tehtiin ilmavirta- ja äänimittaukset. Lisäksi jokaiseen kanavaan asetettiin mittausanturit mittamaan ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta viiden minuutin välein noin kahdenkymmenenkolmen vuorokauden ajan. Saaduista arvoista laskettiin ilmanvaihtokoneelle lämpötilasuhde, entalpiahyötysuhde, kosteudensiirron hyötysuhde sekä ilmanvaihtojärjestelmälle kokonaishyötysuhde kyseiselle ajanjaksolle.
Ilmavirrat olivat tasapainossa ja ilmanvaihtuvuus riittävää. Äänitasot olivat alhaisia ja hyvin sallituissa rajoissa. Ainoastaan keittiön äänet ylittivät sallitun ekvivalenttiäänitason liesituulettimen kanavassa humisevan tuulen vuoksi. Lämpötilasuhteen ja entalpiahyötysuhteen todettiin olevan kohtalaisia, vaikka entalpiahyötysuhde jäi hieman lämpötilasuhdetta huonommaksi. Kosteudensiirron hyötysuhteeksi saatiin kuitenkin vain 43,4 %, joka on huomattavasti alhaisempi kuin lämpötilasuhde. Kosteudensiirron hyötysuhde oli kuitenkin suurimmillaan ulkoilman ollessa kuivimmillaan ja kosteuden tarve suurimmillaan. Todettiin myös, että ilmanvaihtokoneen kosteudensiirrosta ei pitäisi aiheutua riskiä kosteusvaurioiden syntymiselle. Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuuden todettiin olevan melko hyvä
Taloon tehtiin ilmavirta- ja äänimittaukset. Lisäksi jokaiseen kanavaan asetettiin mittausanturit mittamaan ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta viiden minuutin välein noin kahdenkymmenenkolmen vuorokauden ajan. Saaduista arvoista laskettiin ilmanvaihtokoneelle lämpötilasuhde, entalpiahyötysuhde, kosteudensiirron hyötysuhde sekä ilmanvaihtojärjestelmälle kokonaishyötysuhde kyseiselle ajanjaksolle.
Ilmavirrat olivat tasapainossa ja ilmanvaihtuvuus riittävää. Äänitasot olivat alhaisia ja hyvin sallituissa rajoissa. Ainoastaan keittiön äänet ylittivät sallitun ekvivalenttiäänitason liesituulettimen kanavassa humisevan tuulen vuoksi. Lämpötilasuhteen ja entalpiahyötysuhteen todettiin olevan kohtalaisia, vaikka entalpiahyötysuhde jäi hieman lämpötilasuhdetta huonommaksi. Kosteudensiirron hyötysuhteeksi saatiin kuitenkin vain 43,4 %, joka on huomattavasti alhaisempi kuin lämpötilasuhde. Kosteudensiirron hyötysuhde oli kuitenkin suurimmillaan ulkoilman ollessa kuivimmillaan ja kosteuden tarve suurimmillaan. Todettiin myös, että ilmanvaihtokoneen kosteudensiirrosta ei pitäisi aiheutua riskiä kosteusvaurioiden syntymiselle. Ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuuden todettiin olevan melko hyvä