Kun aikaa on vähän, tehtävää on paljon : Toimintaterapian rooli saattohoidossa
Joutsimäki, Susanna; Finskas, Johanna (2014)
Joutsimäki, Susanna
Finskas, Johanna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405096768
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä tietoa toimintaterapian mahdollisuuksista saattohoitopotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Suomalaisessa saattohoidossa toimintaterapian hyödyntäminen on vielä tuntematonta, minkä takia lähestymme aihetta sekä kirjallisuuteen perehtymällä että haastattelemalla alan ammattilaisia. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä on Pirkanmaan hoitokoti, jolla on pitkä perinne laadukkaan saattohoidon toteuttamisessa ja kehittämisessä. Opinnäytetyön pitkäaikaisena tavoitteena on saattohoidon moniammatillisuuden kehittäminen ja toimintaterapian laajempi ymmärtäminen.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin integroitua kirjallisuuskatsausta ja saattohoitokodin työntekijöiden teemahaastattelua. Toteutimme kirjallisuuskatsauksen analysoimalla tutkimustietoa aiheesta. Halusimme yhdistää kirjallisuudesta saamaamme teoriatietoon saattohoitokodin työntekijöiden käytännön näkökulman.
Tulokset osoittavat, että toimintaterapeutti voi toimia saattohoitotiimin jäsenenä omaa ammattitaitoaan hyödyntäen. Toimintaterapian lähtökohtana oleva ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja tukeminen nousevat sekä kirjallisuuskatsauksen että haastattelun perusteella olennaisiksi saattohoidon periaatteiksi. Kuntoutuksen näkökulma saattohoidossa lisää potilaiden arkeen toivoa ja mielekkyyttä.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia lisää toimintaterapian ja kuntoutuksen elementtien hyödyntämistä saattohoitokentällä. Käytännön kokemusta ja potilasnäkökulmaa tarvitaan, jotta interventiot voidaan suunnata oikein. Myös kuolevan omaisten tukemista on tutkittava lisää. Väestön ikääntyminen velvoittaa yhteiskuntaa pohtimaan hyviä toimintamalleja vanhuuden, sairauden ja kuoleman tuomien haasteiden kohtaamiseen. Saattohoitoa on kehitettävä edelleen, ja toimintaterapeutit voivat olla mukana tässä työssä kuntoutuksen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan asiantuntijoina.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin integroitua kirjallisuuskatsausta ja saattohoitokodin työntekijöiden teemahaastattelua. Toteutimme kirjallisuuskatsauksen analysoimalla tutkimustietoa aiheesta. Halusimme yhdistää kirjallisuudesta saamaamme teoriatietoon saattohoitokodin työntekijöiden käytännön näkökulman.
Tulokset osoittavat, että toimintaterapeutti voi toimia saattohoitotiimin jäsenenä omaa ammattitaitoaan hyödyntäen. Toimintaterapian lähtökohtana oleva ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen ja tukeminen nousevat sekä kirjallisuuskatsauksen että haastattelun perusteella olennaisiksi saattohoidon periaatteiksi. Kuntoutuksen näkökulma saattohoidossa lisää potilaiden arkeen toivoa ja mielekkyyttä.
Jatkossa olisi tärkeää tutkia lisää toimintaterapian ja kuntoutuksen elementtien hyödyntämistä saattohoitokentällä. Käytännön kokemusta ja potilasnäkökulmaa tarvitaan, jotta interventiot voidaan suunnata oikein. Myös kuolevan omaisten tukemista on tutkittava lisää. Väestön ikääntyminen velvoittaa yhteiskuntaa pohtimaan hyviä toimintamalleja vanhuuden, sairauden ja kuoleman tuomien haasteiden kohtaamiseen. Saattohoitoa on kehitettävä edelleen, ja toimintaterapeutit voivat olla mukana tässä työssä kuntoutuksen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan asiantuntijoina.