Länsiuusimaalaisen pitkäaikaistyöttömän hyvinvointikuva
Norja, Outi; Silen, Merja (2014)
Norja, Outi
Silen, Merja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086680
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086680
Tiivistelmä
Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa ylimaakunnallisessa Pumppu-hankkeen Laurea-ammattikorkeakoulun osahankkeessa oli yhtenä kohderyhmänä syrjäytymisuhan alla olevat työttömät. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin Työttömän hyvinvointikuva –kyselyn vastauksia. Kyselyllä haluttiin kartoittaa länsiuusimaalaisten pitkäaikaistyöttömien koettua terveyttä ja hyvinvointia sekä heidän käyttämiään palveluita. Yhteistyötahoina olivat Lohjan kaupungin perusturva ja Uudenmaan TE-toimiston Lohjan toimipiste, jotka olivat yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa kehittämässä alueen palveluita kansalaislähtöisemmiksi.
Opinnäytetyö oli tutkielmatyyppinen. Kysely oli toteutettu loppusyksystä 2012 postittamalla kyselylomake 400:lle alueen satunnaisesti valituille pitkäaikaistyöttömälle, joita postitusajankohtana oli kaikkiaan hieman yli 800. Kyselyn vastausprosentti jäi noin 25:een. Lomakkeella kysyttiin laajasti erilaisia terveyttä ja elämäntilannetta koskevia asioita painottuen työttömän omaan kokemukseen. Osa kysymyksistä koski palveluiden tarvetta ja tämänhetkistä käyttöä. Saatua aineistoa käsiteltiin sähköisessä muodossa SPSS-ohjelmalla ja näin tuotettua tietoa kuvailtiin tässä opinnäytetyössä.
Kyselyyn vastanneista hieman vajaa 80 % kuului ikäluokkaan 55 – 64-vuotiaat, joten tulokset kuvasivat lähinnä eläkeikää lähellä olevien pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Kehityskohteeksi ja mietittäväksi jäi se, miten alueen alle 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien terveyttä, hyvinvointia ja palvelutarpeita saataisiin kartoitettua.
Tulosten mukaan kyselyyn vastanneet länsiuusimaalaiset pitkäaikaistyöttömät olivat pääasiassa tyytyväisiä terveydentilaansa ja elämänlaatuunsa. Naiset olivat hieman tyytymättömämpiä kuin miehet melkein kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Tämän kyselyn perusteella työttömät naiset olivat keskimääräistä lihavampia ja miehet hoikempia kuin koko väestö. Kunto- ja hyötyliikuntaa harrastettiin monipuolisesti. Liikuntamuodoista kävely oli ylivoimaisesti yleisin. Palveluiden tarve koettiin suuremmaksi kuin niiden käyttö viimeisen vuoden aikana. Ahkerimmin käytettiin kirjastopalveluita. Tarvetta oli eniten itsensä kehittämiseen ja itsestä huolehtimiseen liittyville palveluille. Osittain näiden palveluiden käyttöä rajoittivat vähävaraisuus ja hankalat kulkuyhteydet.
Kehityskohteeksi nousi tiedonsaannin parantaminen työttömien terveystarkastuksista ja hyvinvointikyselyn kattavuuden parantaminen. Helmikuussa 2014 kyselyyn kuuluneiden kuntien nettisivuilta tämä tieto löytyi huonosti. Työttömien terveystarkastuksessa oli käynyt vain yksi vastaaja, joka selittynee sillä, että lain voimaantulosta oli kyselyajankohtana kulunut alle kaksi vuotta. Vapaaehtoisen hyvinvointikyselyn voisi liittää osaksi työttömien terveystarkastusta siten, että tarkastukseen varattaisiin aikaa kyselyn täyttämiseen sähköisessä muodossa.
Opinnäytetyö oli tutkielmatyyppinen. Kysely oli toteutettu loppusyksystä 2012 postittamalla kyselylomake 400:lle alueen satunnaisesti valituille pitkäaikaistyöttömälle, joita postitusajankohtana oli kaikkiaan hieman yli 800. Kyselyn vastausprosentti jäi noin 25:een. Lomakkeella kysyttiin laajasti erilaisia terveyttä ja elämäntilannetta koskevia asioita painottuen työttömän omaan kokemukseen. Osa kysymyksistä koski palveluiden tarvetta ja tämänhetkistä käyttöä. Saatua aineistoa käsiteltiin sähköisessä muodossa SPSS-ohjelmalla ja näin tuotettua tietoa kuvailtiin tässä opinnäytetyössä.
Kyselyyn vastanneista hieman vajaa 80 % kuului ikäluokkaan 55 – 64-vuotiaat, joten tulokset kuvasivat lähinnä eläkeikää lähellä olevien pitkäaikaistyöttömien tilannetta. Kehityskohteeksi ja mietittäväksi jäi se, miten alueen alle 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien terveyttä, hyvinvointia ja palvelutarpeita saataisiin kartoitettua.
Tulosten mukaan kyselyyn vastanneet länsiuusimaalaiset pitkäaikaistyöttömät olivat pääasiassa tyytyväisiä terveydentilaansa ja elämänlaatuunsa. Naiset olivat hieman tyytymättömämpiä kuin miehet melkein kaikilla kysytyillä osa-alueilla. Tämän kyselyn perusteella työttömät naiset olivat keskimääräistä lihavampia ja miehet hoikempia kuin koko väestö. Kunto- ja hyötyliikuntaa harrastettiin monipuolisesti. Liikuntamuodoista kävely oli ylivoimaisesti yleisin. Palveluiden tarve koettiin suuremmaksi kuin niiden käyttö viimeisen vuoden aikana. Ahkerimmin käytettiin kirjastopalveluita. Tarvetta oli eniten itsensä kehittämiseen ja itsestä huolehtimiseen liittyville palveluille. Osittain näiden palveluiden käyttöä rajoittivat vähävaraisuus ja hankalat kulkuyhteydet.
Kehityskohteeksi nousi tiedonsaannin parantaminen työttömien terveystarkastuksista ja hyvinvointikyselyn kattavuuden parantaminen. Helmikuussa 2014 kyselyyn kuuluneiden kuntien nettisivuilta tämä tieto löytyi huonosti. Työttömien terveystarkastuksessa oli käynyt vain yksi vastaaja, joka selittynee sillä, että lain voimaantulosta oli kyselyajankohtana kulunut alle kaksi vuotta. Vapaaehtoisen hyvinvointikyselyn voisi liittää osaksi työttömien terveystarkastusta siten, että tarkastukseen varattaisiin aikaa kyselyn täyttämiseen sähköisessä muodossa.