Psyykkinen valmennus valmentajan työssä : –kyselytutkimus SM-sarjatason joukkuelajien päävalmentajille
Miettinen, Jesse; Dobras, Milos (2014)
Miettinen, Jesse
Dobras, Milos
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086507
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Naprapatian koulutusohjelma
JESSE MIETTINEN
MILOS DOBRAS
Psyykkinen valmennus valmentajan työssä
–kyselytutkimus SM-sarjatason joukkuelajien päävalmentajille
Opinnäytetyö 46 sivua + 5 liitesivua
Työn ohjaajat Petteri Koski naprapaatti D.N
Eeva-Liisa Frilander, Yliopettaja, KT
Toimeksiantaja Kymicare
Huhtikuu 2014
Avainsanat psyykkinen valmennus, joukkuelaji, psyykkiset
taidot, valmentaja
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten SM-sarjatason joukkuelajien päävalmentajien psyykkistä valmennusta valmentajan työssä. Lisäksi selvitettiin psyykkisen valmennusta rajoittavia tekijöitä, käyttömenetelmiä ja kouluttautumista psyykkiseen valmennukseen.
Tutkimukseen osallistuneille henkilöille (N=75) lähetettiin kyselylomake ja saatekirje. Kyselylomake sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä sekä kvantitatiivista analyysia apuna käyttäen.
Tulokset osoittavat, että valmentajat ymmärtävät psyykkinen valmennuksen tarkoituksen ja hyödyntävät sitä tietoisesti valmennuksessa. Psyykkisen valmennuksen valmennusmenetelmistä eniten hyödynnettiin vuorovaikutustaitoa ja sosiaalisten suhtei-den hallintaa. Psyykkisen valmennuksen käytön rajoittavimpia tekijöitä olivat seurojen huono taloudellinen tilanne sekä valmentajien rajoittunut ammattitaito psyykkisestä valmennuksesta. Kouluttautuminen psyykkiseen valmennukseen on vähäistä.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että psyykkistä valmennusta ei hyödynnetty kokonaisvaltaisesti, sillä lähes kaikki valmentajat käyttivät vain muutamia psyykkisen valmennuksen taitoja valmennuksessaan. Tämän perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että SM-sarjatason joukkuelajien päävalmentajien psyykkinen valmennus on puutteellista. Valmentajien mielestä psyykkisen valmennuksen laadullinen taso on Suomessa pääosin huono, mutta he kokevat sen kehittyvän positiivisesti. Aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia tulevaisuudessa.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Naprapatian koulutusohjelma
JESSE MIETTINEN
MILOS DOBRAS
Psyykkinen valmennus valmentajan työssä
–kyselytutkimus SM-sarjatason joukkuelajien päävalmentajille
Opinnäytetyö 46 sivua + 5 liitesivua
Työn ohjaajat Petteri Koski naprapaatti D.N
Eeva-Liisa Frilander, Yliopettaja, KT
Toimeksiantaja Kymicare
Huhtikuu 2014
Avainsanat psyykkinen valmennus, joukkuelaji, psyykkiset
taidot, valmentaja
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia suomalaisten SM-sarjatason joukkuelajien päävalmentajien psyykkistä valmennusta valmentajan työssä. Lisäksi selvitettiin psyykkisen valmennusta rajoittavia tekijöitä, käyttömenetelmiä ja kouluttautumista psyykkiseen valmennukseen.
Tutkimukseen osallistuneille henkilöille (N=75) lähetettiin kyselylomake ja saatekirje. Kyselylomake sisälsi pääosin avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä sekä kvantitatiivista analyysia apuna käyttäen.
Tulokset osoittavat, että valmentajat ymmärtävät psyykkinen valmennuksen tarkoituksen ja hyödyntävät sitä tietoisesti valmennuksessa. Psyykkisen valmennuksen valmennusmenetelmistä eniten hyödynnettiin vuorovaikutustaitoa ja sosiaalisten suhtei-den hallintaa. Psyykkisen valmennuksen käytön rajoittavimpia tekijöitä olivat seurojen huono taloudellinen tilanne sekä valmentajien rajoittunut ammattitaito psyykkisestä valmennuksesta. Kouluttautuminen psyykkiseen valmennukseen on vähäistä.
Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että psyykkistä valmennusta ei hyödynnetty kokonaisvaltaisesti, sillä lähes kaikki valmentajat käyttivät vain muutamia psyykkisen valmennuksen taitoja valmennuksessaan. Tämän perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että SM-sarjatason joukkuelajien päävalmentajien psyykkinen valmennus on puutteellista. Valmentajien mielestä psyykkisen valmennuksen laadullinen taso on Suomessa pääosin huono, mutta he kokevat sen kehittyvän positiivisesti. Aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia tulevaisuudessa.