YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI - : RINNAKKAISEN VANHEMMUUDEN RAKENNUSPALIKOITA PIENRYHMÄKODISSA
Mäkipää, Kirsi (2014)
Mäkipää, Kirsi
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405086435
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, minkälaisen yhteistoiminnan pienryh-mäkodin työntekijät sekä sijoitettujen lasten vanhemmat ajattelevat olevan lapsen edun mukaista. Silloin kun lapsen hoito- ja kasvatusvastuu on annettu sijaishuoltopaikalle, olennainen osa ohjaajien työtä on myös vanhempien kanssa tehtävä työ. Tälle työskentelylle on olemassa erilaisia käsitteitä ja tässä tutkimuksessa siitä puhutaan rinnakkaisena vanhemmuutena. Tutkimuksella haluttiin ennen kaikkea selvittää, minkä tekijöiden rinnakkaisessa vanhemmuudessa ajateltiin tukevan lapsen etua.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus,jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää. Tässä menetelmässä Pienryhmäkoti Venlan työntekijät ja lasten vanhemmat kirjoittivat pienen tarinan annetun kehyskertomuksen mukaisesti. Lähestymistapa tutkimusaineiston keräämiseen oli ekologinen ja eettisyyttä noudattava, koska aineisto luovutettiin lehtori Tuija Suikkanen-Malinille, joka valmistelee aiheesta omaa lisensiaattityötään. Tutkimuspaikkana toimi yksityinen lastensuojelulaitos Pienryhmäkoti Venla.
Tutkimustuloksissa rinnakkainen vanhemmuus nähtiin lapsen edun toteutumisena. Hyvässä yhteistoiminnassa vanhemmat ymmärsivät lapsen sijoituksen syyt, hyväksyivät sijoituksen ja lapsi sai luvan kiinnittyä sijaishuoltopaikkaan. Sijoituksesta huolimatta vanhemmat olivat kiinnostuneita lapsen asioista ja vanhemmat halusivat toteuttaa vanhemmuuttaan yhdessä sijaishuoltopaikan rinnalla. Keskeisiä tekijöitä, jotka tukivat lasten vanhempien ja työntekijöiden onnistunutta yhteistoimintaa olivat hyvä vuorovaikutus, luottamus, sosiaalinen tuki sekä osallisuus.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus,jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää. Tässä menetelmässä Pienryhmäkoti Venlan työntekijät ja lasten vanhemmat kirjoittivat pienen tarinan annetun kehyskertomuksen mukaisesti. Lähestymistapa tutkimusaineiston keräämiseen oli ekologinen ja eettisyyttä noudattava, koska aineisto luovutettiin lehtori Tuija Suikkanen-Malinille, joka valmistelee aiheesta omaa lisensiaattityötään. Tutkimuspaikkana toimi yksityinen lastensuojelulaitos Pienryhmäkoti Venla.
Tutkimustuloksissa rinnakkainen vanhemmuus nähtiin lapsen edun toteutumisena. Hyvässä yhteistoiminnassa vanhemmat ymmärsivät lapsen sijoituksen syyt, hyväksyivät sijoituksen ja lapsi sai luvan kiinnittyä sijaishuoltopaikkaan. Sijoituksesta huolimatta vanhemmat olivat kiinnostuneita lapsen asioista ja vanhemmat halusivat toteuttaa vanhemmuuttaan yhdessä sijaishuoltopaikan rinnalla. Keskeisiä tekijöitä, jotka tukivat lasten vanhempien ja työntekijöiden onnistunutta yhteistoimintaa olivat hyvä vuorovaikutus, luottamus, sosiaalinen tuki sekä osallisuus.