Spiroergometrisen rasituskokeen biologinen kontrollointi : spirometria- ja kaasujenvaihduntatulosten vertailu HUS-Kuvantamisen yksiköissä
Ollila, Jutta; Paasikivi, Emma (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Ollila, Jutta
Paasikivi, Emma
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076377
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkastellaan spiroergometrisen rasituskokeen spirometria- ja kaasujenvaihduntamuuttujien tulostasojen vaihtelua biologisen kontrolloinnin keinoin. Opinnäytetyö toteutettiin niissä HUS-Kuvantamisen kliinisen fysiologian yksiköissä, joissa spiroergometrista rasituskoetta suoritetaan potilastutkimuksina. Kliinisen fysiologian yksiköiden keskinäistä vertailua mahdollistavaa HUS-Kuvantamisen toimipaikkojen välistä biologista kontrollointia ei ole aiemmin tehty.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Meilahden kliinisen fysiologian yksikkö, yhteistyössä Peijaksen, Jorvin ja Hyvinkään sairaaloiden kliinisten fysiologian yksiköiden kanssa. Kliinisen spiroergometrisen rasituskokeen biologinen kontrollointi suoritettiin yksittäisillä tutkimuskerroilla edellä mainituissa toimipaikoissa, minkä lisäksi Meilahdessa ja Peijaksessa suoritettiin toistettavuustutkimukset. Biologisena kontrollina toimi perusterve, tupakoimaton nainen, jonka osallistuminen opinnäytetyön toteutukseen perustui vapaaehtoisuuteen. Kliiniset spiroergometriset rasituskokeet suoritettiin mahdollisimman lyhyen aikajakson sisällä toimipaikkojen omia työ- ja menetelmäohjeita noudattaen. Tulosten vertailtavuuden mahdollistamiseksi opinnäytetyön suorittamiseen käytettiin tilaajan määrittämää rasitusohjelmaa.
Tulosten käsittelyssä ja analysoinnissa keskityttiin tilaajan määrittämiin mielenkiintomuuttujiin. Tarkasteltaviksi arvoiksi valittiin jokaisen kuormaportaan viimeisen mittapisteen arvot. Tuloksissa vertailtiin myös muuttujakohtaisesti rasitusjakson suurinta saavutettua arvoa ja sen ajallista esiintymistä toimipaikoittain. Toimipaikkojen välisen vaihtelun havaitsemiseksi tarkasteltiin muuttujakohtaisten arvojen suuntauksia muihin kliinisen fysiologian yksiköihin verraten.
Sekä toistettavuustutkimuksissa että toimipaikkojen välisissä vertailuissa havaittiin mittasuureiden arvojen vaihtelua. Tuloksissa havaittiin mitattujen arvojen vaihtelun olevan vähäisintä rasitusjakson keskivaiheilla ja suurinta perustason sekä suurimman saavutetun kuormaportaan mittauksissa. Opinnäytetyö osoitti biologisen kontrolloinnin hyötyarvon laitetoiminnan seurannassa ja sen pohjalta suositellaan biologisen kontrolloinnin jatkamista HUS-Kuvantamisen toimipaikoissa osana laadunvarmistusta.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Meilahden kliinisen fysiologian yksikkö, yhteistyössä Peijaksen, Jorvin ja Hyvinkään sairaaloiden kliinisten fysiologian yksiköiden kanssa. Kliinisen spiroergometrisen rasituskokeen biologinen kontrollointi suoritettiin yksittäisillä tutkimuskerroilla edellä mainituissa toimipaikoissa, minkä lisäksi Meilahdessa ja Peijaksessa suoritettiin toistettavuustutkimukset. Biologisena kontrollina toimi perusterve, tupakoimaton nainen, jonka osallistuminen opinnäytetyön toteutukseen perustui vapaaehtoisuuteen. Kliiniset spiroergometriset rasituskokeet suoritettiin mahdollisimman lyhyen aikajakson sisällä toimipaikkojen omia työ- ja menetelmäohjeita noudattaen. Tulosten vertailtavuuden mahdollistamiseksi opinnäytetyön suorittamiseen käytettiin tilaajan määrittämää rasitusohjelmaa.
Tulosten käsittelyssä ja analysoinnissa keskityttiin tilaajan määrittämiin mielenkiintomuuttujiin. Tarkasteltaviksi arvoiksi valittiin jokaisen kuormaportaan viimeisen mittapisteen arvot. Tuloksissa vertailtiin myös muuttujakohtaisesti rasitusjakson suurinta saavutettua arvoa ja sen ajallista esiintymistä toimipaikoittain. Toimipaikkojen välisen vaihtelun havaitsemiseksi tarkasteltiin muuttujakohtaisten arvojen suuntauksia muihin kliinisen fysiologian yksiköihin verraten.
Sekä toistettavuustutkimuksissa että toimipaikkojen välisissä vertailuissa havaittiin mittasuureiden arvojen vaihtelua. Tuloksissa havaittiin mitattujen arvojen vaihtelun olevan vähäisintä rasitusjakson keskivaiheilla ja suurinta perustason sekä suurimman saavutetun kuormaportaan mittauksissa. Opinnäytetyö osoitti biologisen kontrolloinnin hyötyarvon laitetoiminnan seurannassa ja sen pohjalta suositellaan biologisen kontrolloinnin jatkamista HUS-Kuvantamisen toimipaikoissa osana laadunvarmistusta.