Työhyvinvointisuunnitelma palvelualan yritykselle
Kuisti, Johanna (2014)
Kuisti, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076306
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076306
Tiivistelmä
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö koostui kahdesta erillisestä osasta: toimeksiantona palvelualan yritykselle tehdystä työhyvinvointisuunnitelmasta ja opinnäytetyöraportista. Työhyvinvointisuunnitelman tavoitteena oli koota yhteen ne asiat, jotka toimeksiantajayrityksessä luetaan mukaan työhyvinvointiin. Työhyvinvointisuunnitelmasta oli tarkoitus tulla apuväline johdolle ja esimiehille.
Työn teoreettisena viitekehyksenä oli työhyvinvointi. Teoriaosuudessa määriteltiin työhyvinvoinnin käsitettä ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista. Siinä käytiin läpi työhyvinvoinnin portaita eli Maslow’n tarvehierarkian pohjalta tehtyä mallia, joka lähtee työhyvinvoinnin perustarpeista. Työhyvinvoinnin ulottuvuuksista käsiteltiin muun muassa esimiestaitoja, alaistaitoja, sairauspoissaoloja ja työhyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia. Toimeksiantajayrityksen pyynnöstä käytiin läpi myös muutamia työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja. Työhyvinvointisuunnitelmaa varten taustatiedoista ja tavoitteista keskusteltiin toimeksianta-jayrityksen viestintä- ja HR-osastojen kanssa.
Keskusteluihin ja kerättyyn tietoon pohjautuen tunnistettiin toimeksiantajayrityksen vuoden 2014 tärkeimmät tavoitteet, ja samalla avattiin työhyvinvoinnin käsitteitä. Myös mittareita ja seurantaa käsiteltiin lyhyesti. Työhyvinvointisuunnitelmassa keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluivat varhainen tuki, esimiestyö ja vuorovaikutus. Näitä avattiin suunnitelmassa konkreettisiksi asioiksi. Tavoitteiden asettamisen lisäksi jokaisen parantamiseksi kerrottiin toimenpidesuosituksia. Toimeksiantajayrityksen pyynnöstä työhyvinvointisuunnitelmaa ei julkaista ja sen vuoksi raportissa kerrottiin siitä vain pintapuolisesti. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa työtä, joten myös työhyvinvointisuunnitelmaa pitää päivittää tulevaisuudessa. Työhyvinvointisuunnitelma julkaistiin vain toimeksiantajayrityksen sisäiseen käyttöön sähköisessä muodossa.
Työn teoreettisena viitekehyksenä oli työhyvinvointi. Teoriaosuudessa määriteltiin työhyvinvoinnin käsitettä ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri näkökulmista. Siinä käytiin läpi työhyvinvoinnin portaita eli Maslow’n tarvehierarkian pohjalta tehtyä mallia, joka lähtee työhyvinvoinnin perustarpeista. Työhyvinvoinnin ulottuvuuksista käsiteltiin muun muassa esimiestaitoja, alaistaitoja, sairauspoissaoloja ja työhyvinvoinnin taloudellisia vaikutuksia. Toimeksiantajayrityksen pyynnöstä käytiin läpi myös muutamia työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja. Työhyvinvointisuunnitelmaa varten taustatiedoista ja tavoitteista keskusteltiin toimeksianta-jayrityksen viestintä- ja HR-osastojen kanssa.
Keskusteluihin ja kerättyyn tietoon pohjautuen tunnistettiin toimeksiantajayrityksen vuoden 2014 tärkeimmät tavoitteet, ja samalla avattiin työhyvinvoinnin käsitteitä. Myös mittareita ja seurantaa käsiteltiin lyhyesti. Työhyvinvointisuunnitelmassa keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluivat varhainen tuki, esimiestyö ja vuorovaikutus. Näitä avattiin suunnitelmassa konkreettisiksi asioiksi. Tavoitteiden asettamisen lisäksi jokaisen parantamiseksi kerrottiin toimenpidesuosituksia. Toimeksiantajayrityksen pyynnöstä työhyvinvointisuunnitelmaa ei julkaista ja sen vuoksi raportissa kerrottiin siitä vain pintapuolisesti. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa työtä, joten myös työhyvinvointisuunnitelmaa pitää päivittää tulevaisuudessa. Työhyvinvointisuunnitelma julkaistiin vain toimeksiantajayrityksen sisäiseen käyttöön sähköisessä muodossa.