Sairaanhoitajien tietämys aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa
Tähtinen, Tiiu (2014)
Tähtinen, Tiiu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076297
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajien tietämystä aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa. Kosketuseristyspotilaaksi määriteltiin MRSA- eli metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus ja ESBL eli extended-spectrum beta-lactamase –potilaat. Työssä etsittiin vastauksia ongelmiin, millaista on kosketuseristyspotilaan hoitotyö ja mitä sairaanhoitajat tietävät aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa. Työ tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eräälle osastolle.
Aineisto kerättiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen kyselylomakkeilla (n=21) osaston sairaanhoitajilta. Osa kysymyksistä oli ”oikein” ja ”väärin” –kysymyksiä. Lisäksi selvitettiin, paljonko hoitajat itse kokivat tietävänsä aseptiikasta, vaikuttiko osaston kiire aseptiseen toimintaan ja heidän tarpeensa lisäkoulutukseen. Näihin sairaanhoitajat vastasivat käyttäen likert-asteikkoa. Vastauksia tuli 17 kappaletta (81%).
Tuloksena saatiin, että keskimäärin hoitajat tiesivät oikeita vastauksia 22,9. Maksimipistemäärä oli 30. Alle 23 pistettä kyselystä sai neljä hoitajaa (24%). Vastaajista nuoret, ja ne joilla oli vähän työkokemusta, saivat keskimäärin parempia tuloksia kuin ikääntyneet ja kauan työssä olleet sairaanhoitajat. Sairaanhoitajat vastasivat oikein kysymyksiin suojakäsineiden desinfioinnista, suojatakin kertakäyttöisyydestä, käsien desinfioinnista ennen suojavaatteiden pukemista ja suojatakin käytöstä eristyspotilaan lakanoita vaihdettaessa. Vähiten hoitajat tiesivät kosketuseristyspotilaan kuljettamisesta sairaalassa.
Hoitajat kokivat tietävänsä riittävästi aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa. Asteikolla 1-5 keskiarvo oli 4,06. Osaston kiireen ei koettu vaikuttavan aseptiseen toimintaan. Keskiarvo oli 1,71. Lisäkoulutusta halusi suurin osa sairaanhoitajista.
Tämän työn tavoitteena oli lisätä tietoa hoitajille ja opiskelijoille kosketuseristyspotilaan hoitotyöstä infektioiden vähentämiseksi. Tuloksia ei voida yleistää, koska otoskoko oli pieni. Jatkotutkimushaasteena olisi tehdä kysely suurella otoskoolla. Tulosten perusteella hoitajille tulisi tarjota lisäkoulutusta aseptiikasta.
Aineisto kerättiin kvantitatiivista menetelmää käyttäen kyselylomakkeilla (n=21) osaston sairaanhoitajilta. Osa kysymyksistä oli ”oikein” ja ”väärin” –kysymyksiä. Lisäksi selvitettiin, paljonko hoitajat itse kokivat tietävänsä aseptiikasta, vaikuttiko osaston kiire aseptiseen toimintaan ja heidän tarpeensa lisäkoulutukseen. Näihin sairaanhoitajat vastasivat käyttäen likert-asteikkoa. Vastauksia tuli 17 kappaletta (81%).
Tuloksena saatiin, että keskimäärin hoitajat tiesivät oikeita vastauksia 22,9. Maksimipistemäärä oli 30. Alle 23 pistettä kyselystä sai neljä hoitajaa (24%). Vastaajista nuoret, ja ne joilla oli vähän työkokemusta, saivat keskimäärin parempia tuloksia kuin ikääntyneet ja kauan työssä olleet sairaanhoitajat. Sairaanhoitajat vastasivat oikein kysymyksiin suojakäsineiden desinfioinnista, suojatakin kertakäyttöisyydestä, käsien desinfioinnista ennen suojavaatteiden pukemista ja suojatakin käytöstä eristyspotilaan lakanoita vaihdettaessa. Vähiten hoitajat tiesivät kosketuseristyspotilaan kuljettamisesta sairaalassa.
Hoitajat kokivat tietävänsä riittävästi aseptiikasta kosketuseristyspotilaan hoidossa. Asteikolla 1-5 keskiarvo oli 4,06. Osaston kiireen ei koettu vaikuttavan aseptiseen toimintaan. Keskiarvo oli 1,71. Lisäkoulutusta halusi suurin osa sairaanhoitajista.
Tämän työn tavoitteena oli lisätä tietoa hoitajille ja opiskelijoille kosketuseristyspotilaan hoitotyöstä infektioiden vähentämiseksi. Tuloksia ei voida yleistää, koska otoskoko oli pieni. Jatkotutkimushaasteena olisi tehdä kysely suurella otoskoolla. Tulosten perusteella hoitajille tulisi tarjota lisäkoulutusta aseptiikasta.