ADHD-lapsen perheen tukimuodot
Huhtiniemi, Sarika; Salmela, Sanna (2014)
Huhtiniemi, Sarika
Salmela, Sanna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076210
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076210
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on antaa valmiuksia sairaanhoitajille, jotta he voivat tukea ADHD-perheiden arjen sujuvuutta, kun ensin tiedetään tarjolla olevat tukimuodot sekä miten niitä voidaan kehittää. Tavoitteena on selvittää ADHD-perheen tukimuodot sekä niiden mahdolliset epäkohdat. Tässä opinnäytetyössä aineisto kerättiin systemaattista kirjallisuuskatsausta käyttäen. Aineistoa haettiin sähköisistä tietokannoista sekä yliopistojen julkaisuarkistoista. Lähdeaineisto on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysiä.
Tutkimustulosten mukaan jo olemassa olevia tukimuotoja olivat arjen toiminnot ja helpotus, toimivat ihmissuhteet, varhainen tuki, taloudellinen tuki, perheen ulkopuolinen tuki, kuntoutus ja hoitomuodot, tiedon anto, kodin ja koulun yhteistyö sekä lääkehoito. Aineiston mukaan kehitystarpeita on, joita selvitettiin toisessa tutkimuskysymyksessä. Perheet toivat esille arjen raskauden, ja tähän toivottiin erityisesti helpotusta. Perheiden välillä oli epätasa-arvoisuutta hoitoon pääsyssä ja palveluiden saavuttamisessa. Lisäksi taloudelliseen tukeen toivottiin parannusta.
ADHD-lasten perheiden arkea voisi helpottaa erilaisin keinoin, kuten siivous- ja ruokapalveluilla. Perheenjäsenien tulisi saada omaa aikaa sekä koko perheen yhteistä aikaa. Tietoa ADHD:sta tulisi lisätä sekä perheille että ammattihenkilöille. Yleisesti palveluita tulisi olla enemmän tarjolla ja niiden saavutettavuuden tulisi olla helpompaa. Perheen ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää ja sitä tulisi kehittää edelleen.
Tutkimustulosten mukaan jo olemassa olevia tukimuotoja olivat arjen toiminnot ja helpotus, toimivat ihmissuhteet, varhainen tuki, taloudellinen tuki, perheen ulkopuolinen tuki, kuntoutus ja hoitomuodot, tiedon anto, kodin ja koulun yhteistyö sekä lääkehoito. Aineiston mukaan kehitystarpeita on, joita selvitettiin toisessa tutkimuskysymyksessä. Perheet toivat esille arjen raskauden, ja tähän toivottiin erityisesti helpotusta. Perheiden välillä oli epätasa-arvoisuutta hoitoon pääsyssä ja palveluiden saavuttamisessa. Lisäksi taloudelliseen tukeen toivottiin parannusta.
ADHD-lasten perheiden arkea voisi helpottaa erilaisin keinoin, kuten siivous- ja ruokapalveluilla. Perheenjäsenien tulisi saada omaa aikaa sekä koko perheen yhteistä aikaa. Tietoa ADHD:sta tulisi lisätä sekä perheille että ammattihenkilöille. Yleisesti palveluita tulisi olla enemmän tarjolla ja niiden saavutettavuuden tulisi olla helpompaa. Perheen ja koulun välinen yhteistyö on tärkeää ja sitä tulisi kehittää edelleen.