Juoksukoulun vaikutus antropometriaan, suorituskykyyn sekä laktaattitasoihin työikäisillä
Kiirikki, Juuli (2014)
Kiirikki, Juuli
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066171
Tiivistelmä
Opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää juoksukoulun vaikutuksia kehonkoostumukseen, maksimaaliseen suorituskykyyn, aerobiseen ja anaerobiseen kynnykseen sekä juoksunopeuteen pitkässä testijuoksussa työikäisillä miehillä ja naisilla. Tutkimuksessa käytettiin Oulun Diakonissalaitoksen liikuntaklinikan toteuttamaa kevään 2012 juoksukoulun aineistoa, joka sisälsi testihenkilöille suoritetun kehonkoostumusmittauksen, maksimaalista suorituskykyä testaavan juoksumattotestin sekä 45 minuutin juoksun testitulokset. Testit on suoritettu neljän kuukauden sisällä kaksi kertaa, joiden välissä testattavat ovat kuntoilleet henkilökohtaisten harjoitteluohjelmien mukaan.
Valmiit tulokset kirjattiin SPSS 15.0 for Windows -ohjelmaan, jonka avulla pystyttiin näkemään kunto- sekä juoksunopeuden muutokset testien välillä. Lopputuloksena tehtiin vertailua ja analysointia erikseen naisten ja miesten, eri ikäryhmien sekä lähtötasoltaan erilaisten ryhmien testitulosten muutoksista. Vertailutulokset jaettiin ryhmiin: antropometria, suorituskyky, laktaatti sekä syke. Tutkimuksessa käytettiin yhteensä 66 testihenkilön (naisia 52 ja miehiä 14) tuloksia. Keski-ikä oli naisilla 39,5±11,1 v ja miehillä 36,1±8,3 v. Keskipituus oli naisilla 165,1±4,7 cm ja miehillä 176,6±4,9 cm sekä keskipaino naisilla 70,4±12,6 kg ja miehillä 78,4±11,0 kg.
Antropometriaprofiilin muuttujista paino putosi naisilla 1,1 % (p < 0,001) ja miehillä 0,6 %. Rasvaprosentti laski naisilla 3,9 % (p < 0,001) ja miehillä 3,8 %. BMI laski naisilla 0,8 % (p < 0,001) ja miehillä 0,8 %. VFA laski naisilla 15,1 % (p < 0,001) ja miehillä 9,1 % (p < 0,01). Suorituskykyprofiilin muuttujista AerK kasvoi naisilla 8,6 % (p < 0,001) ja miehillä 10,1 % (p < 0,001). AnK kasvoi naisilla 5,7 % (p < 0,001) ja miehillä 9,8 % (p < 0,001). Maksimaalinen suorituskyky parani naisilla 5,7 % (p < 0,001) ja miehillä 4,3 % (p < 0,001). VO2max parani naisilla 5,1 % (p < 0,001) ja miehillä 4,1 % (p < 0,001). 45 minuutin juoksun juoksumatkasta määritetty juoksunopeus parani naisilla 4,6 % (p < 0,001) ja miehillä 6,2 % (p < 0,001). Sekä naisilla että miehillä laktaatti- ja sykearvot kaikilla submaksimaalisilla tasoilla pienentyivät tilastollisesti hyvin ja erittäin merkitsevästi.
Työn tuloksista nähdään, että säännöllinen liikunta parantaa kehon koostumusta, aerobista tehoa, juoksunopeutta sekä pienentää laktaatin muodostumista ja työsykettä sukupuolesta, iästä tai kunnosta riippumatta. Yhdessä teoriataustan tuen ja tämän työn tulosten avulla voidaan korostaa liikunnan tärkeyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää juoksukoulujen ja kunto-ohjelmien kehittämisessä ja suunnittelussa.
Valmiit tulokset kirjattiin SPSS 15.0 for Windows -ohjelmaan, jonka avulla pystyttiin näkemään kunto- sekä juoksunopeuden muutokset testien välillä. Lopputuloksena tehtiin vertailua ja analysointia erikseen naisten ja miesten, eri ikäryhmien sekä lähtötasoltaan erilaisten ryhmien testitulosten muutoksista. Vertailutulokset jaettiin ryhmiin: antropometria, suorituskyky, laktaatti sekä syke. Tutkimuksessa käytettiin yhteensä 66 testihenkilön (naisia 52 ja miehiä 14) tuloksia. Keski-ikä oli naisilla 39,5±11,1 v ja miehillä 36,1±8,3 v. Keskipituus oli naisilla 165,1±4,7 cm ja miehillä 176,6±4,9 cm sekä keskipaino naisilla 70,4±12,6 kg ja miehillä 78,4±11,0 kg.
Antropometriaprofiilin muuttujista paino putosi naisilla 1,1 % (p < 0,001) ja miehillä 0,6 %. Rasvaprosentti laski naisilla 3,9 % (p < 0,001) ja miehillä 3,8 %. BMI laski naisilla 0,8 % (p < 0,001) ja miehillä 0,8 %. VFA laski naisilla 15,1 % (p < 0,001) ja miehillä 9,1 % (p < 0,01). Suorituskykyprofiilin muuttujista AerK kasvoi naisilla 8,6 % (p < 0,001) ja miehillä 10,1 % (p < 0,001). AnK kasvoi naisilla 5,7 % (p < 0,001) ja miehillä 9,8 % (p < 0,001). Maksimaalinen suorituskyky parani naisilla 5,7 % (p < 0,001) ja miehillä 4,3 % (p < 0,001). VO2max parani naisilla 5,1 % (p < 0,001) ja miehillä 4,1 % (p < 0,001). 45 minuutin juoksun juoksumatkasta määritetty juoksunopeus parani naisilla 4,6 % (p < 0,001) ja miehillä 6,2 % (p < 0,001). Sekä naisilla että miehillä laktaatti- ja sykearvot kaikilla submaksimaalisilla tasoilla pienentyivät tilastollisesti hyvin ja erittäin merkitsevästi.
Työn tuloksista nähdään, että säännöllinen liikunta parantaa kehon koostumusta, aerobista tehoa, juoksunopeutta sekä pienentää laktaatin muodostumista ja työsykettä sukupuolesta, iästä tai kunnosta riippumatta. Yhdessä teoriataustan tuen ja tämän työn tulosten avulla voidaan korostaa liikunnan tärkeyttä. Tuloksia voidaan hyödyntää juoksukoulujen ja kunto-ohjelmien kehittämisessä ja suunnittelussa.