Puun modifiointi: Massiivipuun läpivärjääminen
Ruohonen, Maiju (2014)
Ruohonen, Maiju
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066152
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia paineella tehtävää massiivipuun läpivärjäystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko maailmalla onnistuneiden massiivikoivun läpivärjäysten lisäksi onnistuneita läpivärjäyksiä tehdä myös pintapuusta valmistetuille massiivipuisille kuusi- ja mäntykappaleille, ja mitä paineessa läpivärjääminen vaatisi. Opinnäytetyön aihe saatiin Woodneste Oy:ltä, joka toimii itsekin värjäyskokeita suorittavan Reino Pendikäisen rahoittajana.
Työ aloitettiin tutustumalla puun pintakäsittelyä ja läpivärjäämistä käsittelevään kirjallisuuteen, minkä lisäksi Internetin avulla perehdyttiin aiemmin maailmalla suoritettuihin värin tunkeutumisen parantamis- ja läpivärjäystesteihin, sekä niiden tuloksiin. Tämän jälkeen koestettavat koivu-, kuusi- ja mäntykoekappaleet valmistettiin Savonia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan laboratoriossa käyttäen kyseisen tilan puuntyöstökoneita ja käsityökaluja.
Testaukset suoritettiin Savonia-ammattikorkeakoulun pintakäsittelylaboratoriossa sijaitsevalla delaminoinitikoneella maaliskuussa 2014. Kokeellisessa osassa tutkittiin ajan, paineen ja tensidien, sekä petsiliuosten vaikutusta testikappaleiden tunkeutumaan työhön laaditun kirjallisuusosan pohjalta. Paineistettujen testien pohjana toimivat sovelletut tiedot muualla aiemmin onnistuneista paineen käyttöön perustuvista testeistä.
Saaduista tuloksista on nähtävissä, että tunkeutumat ovat sitä parempia, mitä pidempään testit ovat ajallisesti kestäneet. Myös tensidien tunkeutumaa edistävä vaikutus on havaittavissa suurimmassa osassa saatuja tuloksia. Varsinainen läpivärjäys ei kuitenkaan onnistunut testeihin käytetyissä paineissa. Parhaimmat tunkeutumistulokset saavutettiin koivukappaleilla, kun taas heikoimmat tulokset saatiin pääosin pintapuusta valmistetuilla kuusi- ja mäntykappaleilla.
Työ aloitettiin tutustumalla puun pintakäsittelyä ja läpivärjäämistä käsittelevään kirjallisuuteen, minkä lisäksi Internetin avulla perehdyttiin aiemmin maailmalla suoritettuihin värin tunkeutumisen parantamis- ja läpivärjäystesteihin, sekä niiden tuloksiin. Tämän jälkeen koestettavat koivu-, kuusi- ja mäntykoekappaleet valmistettiin Savonia-ammattikorkeakoulun rakennustekniikan laboratoriossa käyttäen kyseisen tilan puuntyöstökoneita ja käsityökaluja.
Testaukset suoritettiin Savonia-ammattikorkeakoulun pintakäsittelylaboratoriossa sijaitsevalla delaminoinitikoneella maaliskuussa 2014. Kokeellisessa osassa tutkittiin ajan, paineen ja tensidien, sekä petsiliuosten vaikutusta testikappaleiden tunkeutumaan työhön laaditun kirjallisuusosan pohjalta. Paineistettujen testien pohjana toimivat sovelletut tiedot muualla aiemmin onnistuneista paineen käyttöön perustuvista testeistä.
Saaduista tuloksista on nähtävissä, että tunkeutumat ovat sitä parempia, mitä pidempään testit ovat ajallisesti kestäneet. Myös tensidien tunkeutumaa edistävä vaikutus on havaittavissa suurimmassa osassa saatuja tuloksia. Varsinainen läpivärjäys ei kuitenkaan onnistunut testeihin käytetyissä paineissa. Parhaimmat tunkeutumistulokset saavutettiin koivukappaleilla, kun taas heikoimmat tulokset saatiin pääosin pintapuusta valmistetuilla kuusi- ja mäntykappaleilla.