Runo impulssina devising-teatterissa : sovellusehdotuksia ryhmälähtöiseen teatterityöhön
Kunnari, Janika (2014)
Kunnari, Janika
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066096
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066096
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kirjallinen osa monimuototyötä. Työhön kuuluvat myös tutkimustyöpajat, joita tässä kirjallisessa osassa on kuvattu. Opinnäyte käsittelee runoa impulssina
ryhmälähtöisessä teatterityössä. Se myös pyrkii avaamaan suomalaista runonesitysperinnettä ja niitä teatterillisia lähtökohtia, jotka kirjoittajaa ovat inspiroineet. Työ sivuaa lisäksi ohjaajan roolia ryhmälähtöisessä työskentelyssä. Keskiössä on kirjoittajan helmi– maaliskuussa 2014 ohjaama Nousuja-tutkimustyöpaja.
Nousuja-tutkimustyöpajassa etsittiin ryhmälähtöisiä devising-työtapoja käyttäen näyttämöllisiä ilmaisumuotoja kolmen esiintyjän valitsemille runoteksteille. Työskentelyn yhtenä periaatteena oli, että runot voisivat saada minkä tahansa – myös tekstiä suoraan esittämättömän – muodon. Avukseen esiintyjät valitsivat myös kaksi näyttämöllistä tutkimuselementtiä. Työskentelyn ja impulssimateriaalin laatua seurattiin kyselyllä, johon sekä esiintyjät että ohjaaja vastasivat lähes kaikkien tapaamisten päätteeksi. Harjoittelu tapahtui osittain ohjaajan ja yhden esiintyjän, osittain koko ryhmän kesken ja päättyi demoon.
Opinnäytetyön tavoitteena on löytää sellaisia ryhmälähtöisiä työskentelytapoja, joiden avulla runoteksteille voidaan etsiä monipuolisesti näyttämöllisiä ilmaisumuotoja eripituisissa
produktioissa. Nousuja-tutkimustyöpaja oli tiivis: jokainen esiintyjä osallistui noin kolmenkymmenen tunnin ajan. Työssä todetaan, että tarkkaankin suunniteltu prosessi vaatii tulosvastuutonta aikaa, että henkilökohtaisuus inspiroi osallistujia ja että oleellisia työtapoja ovat ne, jotka saavat aikaan konkreettista toimintaa. Runo paljastuu nopeaksi ja kepeäksi mielikuvien synnyttäjäksi, joka monitulkintaisuutensa avulla voi auttaa pääsemään nopeasti
kiinni osallistujien omiin aiheisiin.
ryhmälähtöisessä teatterityössä. Se myös pyrkii avaamaan suomalaista runonesitysperinnettä ja niitä teatterillisia lähtökohtia, jotka kirjoittajaa ovat inspiroineet. Työ sivuaa lisäksi ohjaajan roolia ryhmälähtöisessä työskentelyssä. Keskiössä on kirjoittajan helmi– maaliskuussa 2014 ohjaama Nousuja-tutkimustyöpaja.
Nousuja-tutkimustyöpajassa etsittiin ryhmälähtöisiä devising-työtapoja käyttäen näyttämöllisiä ilmaisumuotoja kolmen esiintyjän valitsemille runoteksteille. Työskentelyn yhtenä periaatteena oli, että runot voisivat saada minkä tahansa – myös tekstiä suoraan esittämättömän – muodon. Avukseen esiintyjät valitsivat myös kaksi näyttämöllistä tutkimuselementtiä. Työskentelyn ja impulssimateriaalin laatua seurattiin kyselyllä, johon sekä esiintyjät että ohjaaja vastasivat lähes kaikkien tapaamisten päätteeksi. Harjoittelu tapahtui osittain ohjaajan ja yhden esiintyjän, osittain koko ryhmän kesken ja päättyi demoon.
Opinnäytetyön tavoitteena on löytää sellaisia ryhmälähtöisiä työskentelytapoja, joiden avulla runoteksteille voidaan etsiä monipuolisesti näyttämöllisiä ilmaisumuotoja eripituisissa
produktioissa. Nousuja-tutkimustyöpaja oli tiivis: jokainen esiintyjä osallistui noin kolmenkymmenen tunnin ajan. Työssä todetaan, että tarkkaankin suunniteltu prosessi vaatii tulosvastuutonta aikaa, että henkilökohtaisuus inspiroi osallistujia ja että oleellisia työtapoja ovat ne, jotka saavat aikaan konkreettista toimintaa. Runo paljastuu nopeaksi ja kepeäksi mielikuvien synnyttäjäksi, joka monitulkintaisuutensa avulla voi auttaa pääsemään nopeasti
kiinni osallistujien omiin aiheisiin.