Analysaattoreiden kriittisyystarkastelu ja kunnonvalvonnan kehittäminen
Ylikulju, Janne (2014)
Ylikulju, Janne
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066064
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066064
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Ruukin Raahen terästehtaan jatkuvatoimisten prosessianalysaattoreiden laitekanta, tehdä kriittisyystarkastelu sekä selvittää mahdollisuuksia analysaattoreiden kunnonvalvonnan kehittämiseksi. Lisäksi työssä tutustuttiin kihtikaasuanalysaattorin toimintaan ja uusintaan sekä selvitettiin, olisiko analysaattoreiden ennakkohuoltojen siirtäminen keskitetyn kunnossapidon vastuulle järkevää. Työn toimeksiantajana oli Ruukin korjaamon sähköosasto.
Analysaattoreiden laitekanta ja kunnossapidon kannalta tärkeät tiedot selvitettiin osastoilta saatujen alkutietojen perusteella haastattelemalla osastojen asiantuntijoita, hakemalla tietoja Arttu- ja Alma-järjestelmistä sekä selvittämällä niitä laitetoimittajilta. Analysaattoreiden kriittisyyttä selvitettiin käyttötarkoituksen ja vikaantumisvaikutusten perusteella haastattelemalla tehtaalla eri tehtävissä työskenteleviä ammattilaisia. Kunnonvalvonnan kehittämisen keinoja pohdittiin selvittämällä mahdollisuuksia nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Analysaattorihuoltojen keskittämisen mahdollisuuksia ja haasteita tarkasteltiin kunnossapidon näkökulmasta. Työn lopussa otetaan vielä kantaa analysaattoreiden hankintojen täsmentämiseen.
Tuloksena opinnäytetyössä syntyi kattava taulukko terästehtaan analysaattoreista. Taulukko dokumentoidaan ja liitetään analysaattoreiden huoltotöihin, jotta se on esimerkiksi kunnossapidon ja investointipalvelun hyödynnettävissä. Kriittisyystarkastelusta selviävät mm. analysaattorin käyttö, kriittisyys sekä varalaite- ja varaosatilanne. Uuden kihtikaasuanalysaattorijärjestelmän hankintaan on selkeät perusteet, jotka on esitetty työssä. Kunnonvalvonnan kehittämisen keinoina otettiin käyttöön sähköpostilähetys masuunien analysaattorihälytyksistä, ja jatkotoimenpiteenä otetaan käyttöön kalibrointipöytäkirjan täyttäminen analysaattoreiden kalibrointien yhteydessä. Samalla tarkennetaan analysaattoreiden huoltotyöohjeita Artussa. Toimintaehdotuksena on, että analysaattorihuoltojen keskittämisen sijaan parannetaan tehtaan sisäistä verkostoitumista.
Analysaattoreiden laitekanta ja kunnossapidon kannalta tärkeät tiedot selvitettiin osastoilta saatujen alkutietojen perusteella haastattelemalla osastojen asiantuntijoita, hakemalla tietoja Arttu- ja Alma-järjestelmistä sekä selvittämällä niitä laitetoimittajilta. Analysaattoreiden kriittisyyttä selvitettiin käyttötarkoituksen ja vikaantumisvaikutusten perusteella haastattelemalla tehtaalla eri tehtävissä työskenteleviä ammattilaisia. Kunnonvalvonnan kehittämisen keinoja pohdittiin selvittämällä mahdollisuuksia nykytilanteessa ja tulevaisuudessa. Analysaattorihuoltojen keskittämisen mahdollisuuksia ja haasteita tarkasteltiin kunnossapidon näkökulmasta. Työn lopussa otetaan vielä kantaa analysaattoreiden hankintojen täsmentämiseen.
Tuloksena opinnäytetyössä syntyi kattava taulukko terästehtaan analysaattoreista. Taulukko dokumentoidaan ja liitetään analysaattoreiden huoltotöihin, jotta se on esimerkiksi kunnossapidon ja investointipalvelun hyödynnettävissä. Kriittisyystarkastelusta selviävät mm. analysaattorin käyttö, kriittisyys sekä varalaite- ja varaosatilanne. Uuden kihtikaasuanalysaattorijärjestelmän hankintaan on selkeät perusteet, jotka on esitetty työssä. Kunnonvalvonnan kehittämisen keinoina otettiin käyttöön sähköpostilähetys masuunien analysaattorihälytyksistä, ja jatkotoimenpiteenä otetaan käyttöön kalibrointipöytäkirjan täyttäminen analysaattoreiden kalibrointien yhteydessä. Samalla tarkennetaan analysaattoreiden huoltotyöohjeita Artussa. Toimintaehdotuksena on, että analysaattorihuoltojen keskittämisen sijaan parannetaan tehtaan sisäistä verkostoitumista.