Turvapainotuotteen painoprosessin mittamuutokset
Mäki-Jaakkola, Jarmo (2014)
Mäki-Jaakkola, Jarmo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405066032
Tiivistelmä
Insinöörityössä tutkittiin ja mitattiin turvapainotuotteen mittamuutoksia painoprosessissa. Tutkittavat painomenetelmät olivat märkä- ja kuivaoffset sekä silkkipaino. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia muutoksia prosessissa tapahtuu ja kuinka hyvin niitä kompensoidaan nykyisillä menetelmillä.
Tutkimuksessa valmistettiin testipainolevyt, joita ei kompensoitu käytössä olevilla studiosiirroilla. Näillä painolevyillä ajettiin testipainoerä, ja painettuja arkkeja verrattiin painolevyihin. Tämän lisäksi mitattiin tuotannossa olevan tuotteen painoarkkeja, joilla pyrittiin selvittämään nykyisten kompensointien tehokkuus. Tulosten mittaamisessa käytettiin Micro-Vu-tasomittalaitetta.
Mittaustuloksista selvisi, että levynvalmistuksessa ei tapahdu juurikaan mittamuutoksia. Painettaessa märkäoffsetilla pystysuuntainen painojälki kasvoi noin 0,2 mm, ja kuivaoffsetin pystymitta kasvoi noin 0,25 % märkäoffsettiin nähden. Nämä kehämitan kasvusta aiheutuneet mittamuutokset on kompensoitu nykyisillä kompensointikertoimilla erittäin hyvin. Lisäksi havaittiin, että offsetin painojälki on vinossa arkilla ja vinouma kaartuu aina poispäin sivustimesta. Vinouma tulisi kompensoida painokoneen säädöillä.
Silkkipainossa painojälki kutistuu sekä pysty- että vaakatasossa. Raakelin liikkeen suuntainen kutistuma on suurempaa kuin poikittainen kutistuma. Silkkipainon painojälki siirtyy samalla alaspäin 0,2–0,4 mm arkin pystysuunnassa. Siirtymä johtuu seulan venymisestä ja siitä, ettei seula ole täysin kiinni painoalustassa. Silkkipainolla tapahtuvaa kutistumaa kompensoidaan nykyisillä studiosiirroilla, mutta kompensointi ei ole riittävää. Painojäljen siirtymistä ei ole kompensoitu riittävästi.
Insinöörityössä käsitellyt tuotteet, niiden materiaalit ja mitoitusarvot ovat salaista tietoa, ja tästä syystä insinöörityön tulokset esitetään ainoastaan mittamuutosten avulla.
Tutkimuksessa valmistettiin testipainolevyt, joita ei kompensoitu käytössä olevilla studiosiirroilla. Näillä painolevyillä ajettiin testipainoerä, ja painettuja arkkeja verrattiin painolevyihin. Tämän lisäksi mitattiin tuotannossa olevan tuotteen painoarkkeja, joilla pyrittiin selvittämään nykyisten kompensointien tehokkuus. Tulosten mittaamisessa käytettiin Micro-Vu-tasomittalaitetta.
Mittaustuloksista selvisi, että levynvalmistuksessa ei tapahdu juurikaan mittamuutoksia. Painettaessa märkäoffsetilla pystysuuntainen painojälki kasvoi noin 0,2 mm, ja kuivaoffsetin pystymitta kasvoi noin 0,25 % märkäoffsettiin nähden. Nämä kehämitan kasvusta aiheutuneet mittamuutokset on kompensoitu nykyisillä kompensointikertoimilla erittäin hyvin. Lisäksi havaittiin, että offsetin painojälki on vinossa arkilla ja vinouma kaartuu aina poispäin sivustimesta. Vinouma tulisi kompensoida painokoneen säädöillä.
Silkkipainossa painojälki kutistuu sekä pysty- että vaakatasossa. Raakelin liikkeen suuntainen kutistuma on suurempaa kuin poikittainen kutistuma. Silkkipainon painojälki siirtyy samalla alaspäin 0,2–0,4 mm arkin pystysuunnassa. Siirtymä johtuu seulan venymisestä ja siitä, ettei seula ole täysin kiinni painoalustassa. Silkkipainolla tapahtuvaa kutistumaa kompensoidaan nykyisillä studiosiirroilla, mutta kompensointi ei ole riittävää. Painojäljen siirtymistä ei ole kompensoitu riittävästi.
Insinöörityössä käsitellyt tuotteet, niiden materiaalit ja mitoitusarvot ovat salaista tietoa, ja tästä syystä insinöörityön tulokset esitetään ainoastaan mittamuutosten avulla.