Palautteen avulla parempaan työilmapiiriin : Case: SSO:n Sale-myymälät
Saarinen, Jarkko (2014)
Saarinen, Jarkko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055917
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa esimiestyötaitoja ja erityisesti palautteenantamista niin, että siitä on hyötyä palautteensaajalle ja koko työyhteisölle. Työn tarkoituksena on kehittää opinnäytetyön tekijää palautteenantajana ja esimiestyössä sekä saada uusia näkemyksiä ja ideoita yhteistyöyrityksen ryhmänjohtamiseen.
Opinnäytetyö koostui teorian osalta kolmesta pääteemasta eli palautteesta, esimiestyöstä ja työilmapiiristä. Kaikkia kolmea aihetta käsiteltiin termien määritelmien avulla. Tämän lisäksi palautteessa syvennyttiin sen tavoitteeseen, vaikutukseen, erilaisiin tyyleihin ja näkemykseen hyvästä palautteesta. Lisäksi käsiteltiin luottamuksen rakentumista ja merkitystä palaut-teenannossa sekä sanattoman viestinnän roolia palautteenannossa. Esimiestyössä käsiteltiin esimiehen roolin merkitystä ja asemaa palautteenantamiseen.
Työn tutkimusvaihe tehtiin yhteistyössä Suur-Seudun Osuuskaupan Sale-myymälöiden kanssa. Tutkimukseen osallistuivat myymälöiden myymäläpäälliköt. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jonka päätutkimusmenetelmänä oli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tämän lisäksi kyselylomake sisälsi laadullisen tutkimusmenetelmän piirteitä.
Kyselyn tulosten perusteella myymäläpäälliköt kokivat saavansa palautetta esimieheltään riittävästi, mutta alaisilta he toivoivat saavansa enemmän palautetta. Palaute koettiin kuitenkin molemmissa tapauksissa rakentavaksi ja työtehtäviä parantavaksi. Myymäläpäälliköt itse ajattelivat antavansa palautetta hyvin alaisilleen, mutta hieman heikosti omalle esimiehelleen. He kokivat antamansa palautteen rakentavaksi. Luottamuksella pidettiin olevan merkittävä rooli palautteen määrään ja tyyliin. Palautteella tuntui olevan vaikutusta työilmapiiriin, erityisesti palautteenantotavalla. Lisäkoulutuksesta nähtäisiin olevan hyötyä jokapäiväisessä johtamisessa työpaikalla. Valitettavasti yrityksen johdon panostukset palautteenannon koulutukseen tai muuhun palautteen antamisen kehittämiseen eivät ole olleet käytössä viimeisen vuoden aikana.
Johtopäätöksissä todettiin, että palautteenantamista arvostetaan ja tarvitaan ja että sen avulla saavutettaisiin päivittäisessä työssä parempia tuloksia. Vastaajat tunnistivat palautteenannon tärkeyden, mutta jostain syystä palautteenannon kouluttamiseen esimiestyön kehittämiseksi ei ole otettu huomioon. Tutkimuksessa olisi saatu todenmukaisempia tuloksia, jos kyselyn lisäksi olisi tehty henkilöhaastatteluita kyselylomakkeen rinnalle.
Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin tutkimusten laajentamista alaisiin ja tulosten vertailua esimiesten antamiin tuloksiin. Jatkotutkimuksessa suositellaan käytettävän laadullista tutki-musmenetelmää, koska näin saavutetaan paremmin luetettavampia tuloksia yleensäkin palautteesta, palautteen onnistumisesta ja palautteen vaikutuksesta työryhmän työilmapiiriin.
Opinnäytetyö koostui teorian osalta kolmesta pääteemasta eli palautteesta, esimiestyöstä ja työilmapiiristä. Kaikkia kolmea aihetta käsiteltiin termien määritelmien avulla. Tämän lisäksi palautteessa syvennyttiin sen tavoitteeseen, vaikutukseen, erilaisiin tyyleihin ja näkemykseen hyvästä palautteesta. Lisäksi käsiteltiin luottamuksen rakentumista ja merkitystä palaut-teenannossa sekä sanattoman viestinnän roolia palautteenannossa. Esimiestyössä käsiteltiin esimiehen roolin merkitystä ja asemaa palautteenantamiseen.
Työn tutkimusvaihe tehtiin yhteistyössä Suur-Seudun Osuuskaupan Sale-myymälöiden kanssa. Tutkimukseen osallistuivat myymälöiden myymäläpäälliköt. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jonka päätutkimusmenetelmänä oli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tämän lisäksi kyselylomake sisälsi laadullisen tutkimusmenetelmän piirteitä.
Kyselyn tulosten perusteella myymäläpäälliköt kokivat saavansa palautetta esimieheltään riittävästi, mutta alaisilta he toivoivat saavansa enemmän palautetta. Palaute koettiin kuitenkin molemmissa tapauksissa rakentavaksi ja työtehtäviä parantavaksi. Myymäläpäälliköt itse ajattelivat antavansa palautetta hyvin alaisilleen, mutta hieman heikosti omalle esimiehelleen. He kokivat antamansa palautteen rakentavaksi. Luottamuksella pidettiin olevan merkittävä rooli palautteen määrään ja tyyliin. Palautteella tuntui olevan vaikutusta työilmapiiriin, erityisesti palautteenantotavalla. Lisäkoulutuksesta nähtäisiin olevan hyötyä jokapäiväisessä johtamisessa työpaikalla. Valitettavasti yrityksen johdon panostukset palautteenannon koulutukseen tai muuhun palautteen antamisen kehittämiseen eivät ole olleet käytössä viimeisen vuoden aikana.
Johtopäätöksissä todettiin, että palautteenantamista arvostetaan ja tarvitaan ja että sen avulla saavutettaisiin päivittäisessä työssä parempia tuloksia. Vastaajat tunnistivat palautteenannon tärkeyden, mutta jostain syystä palautteenannon kouluttamiseen esimiestyön kehittämiseksi ei ole otettu huomioon. Tutkimuksessa olisi saatu todenmukaisempia tuloksia, jos kyselyn lisäksi olisi tehty henkilöhaastatteluita kyselylomakkeen rinnalle.
Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin tutkimusten laajentamista alaisiin ja tulosten vertailua esimiesten antamiin tuloksiin. Jatkotutkimuksessa suositellaan käytettävän laadullista tutki-musmenetelmää, koska näin saavutetaan paremmin luetettavampia tuloksia yleensäkin palautteesta, palautteen onnistumisesta ja palautteen vaikutuksesta työryhmän työilmapiiriin.