Sairaanhoitajan aseptinen osaaminen : tietotestin tulokset sydänkirurgisella teho-osastolla
Helenius, Teiju; Nurminen, Laura; Salomäki, Johanna (2014)
Helenius, Teiju
Nurminen, Laura
Salomäki, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055881
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoitus oli selvittää sairaanhoitajien aseptista osaamista tehohoitoyksikössä. Työmme on osa laajempaa kehittämistyötä, jonka tavoitteena on parantaa tehohoitoyksikön aseptista osaamista parantamalla perehdytyksen laatua ja edistämällä hoi-toon liittyvien infektioiden torjuntaa.
Tehohoitoon liittyvien infektioiden torjunta erilaisin menetelmin kuuluu kaikkien tehosairaanhoitajien perusosaamiseen. Hoidon aikana kehittyvä infektio lisää kustannuksia ja tehohoidon resurssien käyttöä huomattavasti pitkittäen hoitoaikaa ja suurentaen kuolemanriskiä. Tehohoitoon liittyy kohonnut infektioriski, sillä kriittisesti sairastuneet potilaat ovat alttiimpia saamaan hoitoon liittyviä infektioita alentuneen immuunisuojan vuoksi.
Tutkimus toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sydänkirurgisella teho-osastolla. Aineisto kerättiin 21.10.–28.11.2013 välisenä aikana kaikilta osaston sairaanhoitajilta. Lopullinen vastausprosentti oli 55 %. Sairaanhoitajien aseptista osaamista selvitettiin heille laadittujen tietotestien avulla. Analysoimme tietotestien tulokset, kuvaten mitä jo tiedetään hyvin ja mihin osa-alueisiin tulisi kiinnittää huomiota. Tarkoituksena on, että käytetyistä kysymyksistä rakentuu ”kysymyspooli”, josta valikoidaan satunnaisotannalla 10-20 kysymystä muodostamaan tietotesti, jonka tulee tekemään jokainen osastolle työllistyvä sairaanhoitaja perehdytyksen yhteydessä.
Sydänkirurgisen teho-osaston sairaanhoitajien tiedot aseptiikasta ja HUS:n hygieniaohjeiden tuntemus olivat pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Siitä huolimatta jokaisella osa-alueella oli nähtävissä puutteita sairaanhoitajien tiedoissa. Opinnäytetyömme tietotestin kysymysten avulla emme kuitenkaan pysty päättelemään, johtuivatko puutteet osaston aseptiikkaohjeiden ristiriitaisuuksista vai varsinaisesta tiedon puutteesta. Lisäksi vastauksiin on voinut vaikuttaa mittarin kysymysten asettelu, joka jätti joidenkin väittämien osalta tulkinnanvaraa. Opinnäytetyömme tulokset luovat suuntaa antavan näkymän sydänkirurgisen teho-osaston sairaanhoitajien aseptiseen osaamiseen, mutta luotettavan kysymyspoolin rakentaminen vaatii vielä lisää tutkimustyötä. Opinnäytetyötämme voidaan silti käyttää hyväksi teho-osaston laajemmassa aseptisen osaamisen kehittämistyössä.
Tehohoitoon liittyvien infektioiden torjunta erilaisin menetelmin kuuluu kaikkien tehosairaanhoitajien perusosaamiseen. Hoidon aikana kehittyvä infektio lisää kustannuksia ja tehohoidon resurssien käyttöä huomattavasti pitkittäen hoitoaikaa ja suurentaen kuolemanriskiä. Tehohoitoon liittyy kohonnut infektioriski, sillä kriittisesti sairastuneet potilaat ovat alttiimpia saamaan hoitoon liittyviä infektioita alentuneen immuunisuojan vuoksi.
Tutkimus toteutettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sydänkirurgisella teho-osastolla. Aineisto kerättiin 21.10.–28.11.2013 välisenä aikana kaikilta osaston sairaanhoitajilta. Lopullinen vastausprosentti oli 55 %. Sairaanhoitajien aseptista osaamista selvitettiin heille laadittujen tietotestien avulla. Analysoimme tietotestien tulokset, kuvaten mitä jo tiedetään hyvin ja mihin osa-alueisiin tulisi kiinnittää huomiota. Tarkoituksena on, että käytetyistä kysymyksistä rakentuu ”kysymyspooli”, josta valikoidaan satunnaisotannalla 10-20 kysymystä muodostamaan tietotesti, jonka tulee tekemään jokainen osastolle työllistyvä sairaanhoitaja perehdytyksen yhteydessä.
Sydänkirurgisen teho-osaston sairaanhoitajien tiedot aseptiikasta ja HUS:n hygieniaohjeiden tuntemus olivat pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Siitä huolimatta jokaisella osa-alueella oli nähtävissä puutteita sairaanhoitajien tiedoissa. Opinnäytetyömme tietotestin kysymysten avulla emme kuitenkaan pysty päättelemään, johtuivatko puutteet osaston aseptiikkaohjeiden ristiriitaisuuksista vai varsinaisesta tiedon puutteesta. Lisäksi vastauksiin on voinut vaikuttaa mittarin kysymysten asettelu, joka jätti joidenkin väittämien osalta tulkinnanvaraa. Opinnäytetyömme tulokset luovat suuntaa antavan näkymän sydänkirurgisen teho-osaston sairaanhoitajien aseptiseen osaamiseen, mutta luotettavan kysymyspoolin rakentaminen vaatii vielä lisää tutkimustyötä. Opinnäytetyötämme voidaan silti käyttää hyväksi teho-osaston laajemmassa aseptisen osaamisen kehittämistyössä.