Kommunikaatio leikkaussalissa
Laurila, Hanna (2014)
Laurila, Hanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055832
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055832
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaista kommunikaatio on leikkaussalissa intraoperatiivisessa hoitovaiheessa. Opinnäytetyön tehtävinä oli kuvata, mitä kommunikaatio on ja miten moniammatillinen leikkausryhmä kommunikoi. Tavoitteena oli, että tämän tiedon avulla voidaan parantaa leikkausryhmän välistä kommunikaatiota ja vähentää leikkauksen aikaisia riskejä sekä taata hyvä potilasturvallisuus. Tietoa voidaan siis käyttää henkilökunnan toiminnan kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja analysoinnissa käytettiin apuna sisällönanalyysiä. Opinnäytetyö tehtiin Sydänkeskukselle.
Leikkaussali on paikka, jossa sujuvan kommunikaation merkitys korostuu. Kommunikaation puute tai sen epätarkkuus voi olla uhka potilasturvallisuudelle. Riittävällä tiedon välittämisellä voidaan välttää esimerkiksi vääränpuolen kirurgia, väärät verensiirrot ja leikkauksen loputtua taitosten määrän täsmäämättömyys. Hyvään kommunikaatioon liittyy myös tiimityö, tapa miten tiimissä toimitaan toisten jäsenten kanssa.
Analyysin tuloksena saatiin kommunikaation eri ulottuvuuksia, joita ovat kommunikaation tekniikka, tiedon välittäminen ja tiimin toiminta. Nämä jakautuvat edelleen pienempiin osa-alueisiin. Kirurgien mielestä lähes kaikki kommunikaation osa-alueet toteutuivat paremmin kuin sairaanhoitajien mielestä. Kommunikaatiota heikensi esimerkiksi sairaanhoitajien kokemus siitä, että he olivat tiedonvälittäjiä kirurgin ja anestesialääkärin välillä sekä kirurgin dominoiva asema leikkaussalissa. Tämä vaikutti myös vallitsevaan ilmapiiriin. Tarkistuslistan käyttö paransi kommunikaatiota moniammatillisen leikkaustiimin kesken. Lisäksi vaikeissa tilanteissa leikkaussalissa vallitseva keskittyminen ja hiljaisuus antoivat tilaa tehokkaalle kommunikaatiolle.
Tämä opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa leikkaussalihenkilökunnan työskentelyn kehittämiseen. Jatkossa olisi syytä tutkia, millaista tiedonsiirto on potilaan siirtyessä vuodeosastolta leikkausosastolle ja edelleen heräämöön. Olisi tärkeää tietää, miten hyvin raportointi toteutuu ja onko potilaasta saatava tieto riittävää sekä vastaanottajan kannalta olennaista.
Leikkaussali on paikka, jossa sujuvan kommunikaation merkitys korostuu. Kommunikaation puute tai sen epätarkkuus voi olla uhka potilasturvallisuudelle. Riittävällä tiedon välittämisellä voidaan välttää esimerkiksi vääränpuolen kirurgia, väärät verensiirrot ja leikkauksen loputtua taitosten määrän täsmäämättömyys. Hyvään kommunikaatioon liittyy myös tiimityö, tapa miten tiimissä toimitaan toisten jäsenten kanssa.
Analyysin tuloksena saatiin kommunikaation eri ulottuvuuksia, joita ovat kommunikaation tekniikka, tiedon välittäminen ja tiimin toiminta. Nämä jakautuvat edelleen pienempiin osa-alueisiin. Kirurgien mielestä lähes kaikki kommunikaation osa-alueet toteutuivat paremmin kuin sairaanhoitajien mielestä. Kommunikaatiota heikensi esimerkiksi sairaanhoitajien kokemus siitä, että he olivat tiedonvälittäjiä kirurgin ja anestesialääkärin välillä sekä kirurgin dominoiva asema leikkaussalissa. Tämä vaikutti myös vallitsevaan ilmapiiriin. Tarkistuslistan käyttö paransi kommunikaatiota moniammatillisen leikkaustiimin kesken. Lisäksi vaikeissa tilanteissa leikkaussalissa vallitseva keskittyminen ja hiljaisuus antoivat tilaa tehokkaalle kommunikaatiolle.
Tämä opinnäytetyö tarjoaa hyödyllistä tietoa leikkaussalihenkilökunnan työskentelyn kehittämiseen. Jatkossa olisi syytä tutkia, millaista tiedonsiirto on potilaan siirtyessä vuodeosastolta leikkausosastolle ja edelleen heräämöön. Olisi tärkeää tietää, miten hyvin raportointi toteutuu ja onko potilaasta saatava tieto riittävää sekä vastaanottajan kannalta olennaista.