Ilmalämpöpumpun investoinnin kannattavuus pientalossa
Niiranen, Tomi (2014)
Niiranen, Tomi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055806
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055806
Tiivistelmä
Insinöörityön tavoitteena oli tutustua ilmalämpöpumppujen toimintaperiaatteeseen, keskeisiin komponentteihin sekä yleisimpiin kylmäaineisiin ja niiden ympäristöluokituksiin. Ilmalämpöpumppujen myynti on lisääntynyt viime vuosina kallistuneen energian vuoksi, mutta on vain vähän puolueetonta tietoa ilmalämpöpumpun tuomista energiasäästöistä. Työssä tutkittiin ilmalämpöpumpun tuomia energiasäästöjä pientalossa ja selvitettiin taloyhtiön ja rakennusvalvonnan kanta ilmalämpöpumppujen sijoitukseen katukuvassa.
Työhön on valittu kohdekiinteistöksi Espoossa sijaitseva 121 m2:n yksikerroksinen paritalo, joka on valmistunut vuonna 1990. Rakennuksen päälämmönlähteenä toimii sähköinen kattolämmitys sekä lisälämmönlähteenä varaava takka ja vuonna 2008 asennettu ilmalämpöpumppu. Kiinteistössä suoritettiin lämmityskaudella kolmen viikon pituinen mittausjakso, jossa seurattiin kohteen ilmalämpöpumpun toimintaa lämpötila-antureilla sekä sähkönkulutusta sähkömittarilla. Mittausjakson tuloksia analysoitiin ja tehtiin johtopäätöksiä lämpöpumpun toiminnasta. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sulatusjaksoissa huomattiin jaksottaisuutta eri ulkolämpötiloilla. Insinöörityön aikana tehtyihin mittauksiin perustuen laskettiin ilmalämpöpumpun lämpöteho, COP-arvo sekä arvioitiin takaisinmaksuaika. Takaisinmaksuajaksi kohteen ilmalämpöpumpulle saatiin 3 vuotta ja 3 kuukautta.
Insinöörityöstä hyötyvät pientalojen omistajat, jotka harkitsevat ilmalämpöpumpun asentamista sekä ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteista kiinnostuneet voivat perehtyä lämpöpumpun toimintaan. Kohdekiinteistön omistajat ovat olleet tyytyväisiä lämmitysmuotoon, asennuksen myötä lämpö on ollut huoneistossa tasaisempaa ja varaavan takan luovuttama lämpöenergia on saatu sekoittumaan laajemmalle osalle huoneistoa. Asukkaat suosittelevat ilmalämpöpumppua lisälämmönlähteeksi pientaloihin sillä edellytyksellä, ettei sisäyksikön humina häiritse asumista.
Työhön on valittu kohdekiinteistöksi Espoossa sijaitseva 121 m2:n yksikerroksinen paritalo, joka on valmistunut vuonna 1990. Rakennuksen päälämmönlähteenä toimii sähköinen kattolämmitys sekä lisälämmönlähteenä varaava takka ja vuonna 2008 asennettu ilmalämpöpumppu. Kiinteistössä suoritettiin lämmityskaudella kolmen viikon pituinen mittausjakso, jossa seurattiin kohteen ilmalämpöpumpun toimintaa lämpötila-antureilla sekä sähkönkulutusta sähkömittarilla. Mittausjakson tuloksia analysoitiin ja tehtiin johtopäätöksiä lämpöpumpun toiminnasta. Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön sulatusjaksoissa huomattiin jaksottaisuutta eri ulkolämpötiloilla. Insinöörityön aikana tehtyihin mittauksiin perustuen laskettiin ilmalämpöpumpun lämpöteho, COP-arvo sekä arvioitiin takaisinmaksuaika. Takaisinmaksuajaksi kohteen ilmalämpöpumpulle saatiin 3 vuotta ja 3 kuukautta.
Insinöörityöstä hyötyvät pientalojen omistajat, jotka harkitsevat ilmalämpöpumpun asentamista sekä ilmalämpöpumpun toimintaperiaatteista kiinnostuneet voivat perehtyä lämpöpumpun toimintaan. Kohdekiinteistön omistajat ovat olleet tyytyväisiä lämmitysmuotoon, asennuksen myötä lämpö on ollut huoneistossa tasaisempaa ja varaavan takan luovuttama lämpöenergia on saatu sekoittumaan laajemmalle osalle huoneistoa. Asukkaat suosittelevat ilmalämpöpumppua lisälämmönlähteeksi pientaloihin sillä edellytyksellä, ettei sisäyksikön humina häiritse asumista.