Diabetesta sairastavan skitsofreniapotilaan hyvinvointi
Ylikoski, Nina (2014)
Ylikoski, Nina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405045690
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405045690
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mistä asioista diabetesta sairastavan skitsofreniapotilaan hyvinvointi koostuu PoSa:n Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen henkilökunta pystyisi entistä paremmin tukemaan asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opinnäytetyön tutkittavia kysymyksiä oli kolme: mistä tekijöistä diabetesta sairastavan skitsofreniapotilaan hyvinvointi koostuu, millaisena diabetesta sairastavat skitsofreniapotilaat kokevat terveydentilansa ja hyvinvointinsa ja miten skitsofreniapotilaan sosiaalinen verkosto tukee diabetesta sairastavan skitsofreniapotilaan hyvinvointia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia oli viisi ja he olivat iältään 40-65 -vuotiaita PoSa:n Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen diabetesta sairastavia skitsofreniadiagnoosin saaneita asiakkaita. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Teemahaastatteluissa saaduissa vastauksissa lähes kaikki haastateltavista kertoivat terveyden olevan tärkeä osa hyvinvointia, johon kuuluivat liikunta, hyvin nukkuminen ja tasapainoisesti syöminen. Vastauksien pohjalta diabetesta sairastavien skitsofreniapotilaiden hyvinvoinnin tärkeä osatekijä on säännölliset elämäntavat ja säännöllinen (itse)hoito. Lähes kaikilla haastatelluilla oli hyvin selvä käsitys siitä, miten he voivat omaan hyvinvointiinsa vaikuttaa eli hyvillä ja terveellisillä elämäntavoilla. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että heillä oli jonkin verran parannettavaa esimerkiksi ravitsemuksessa ja säännöllisessä ruokailurytmissä.
Tulosten perusteella haastateltavat eivät kaivanneet enempää apua Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksesta eikä diabeteshoitajalta. Tärkeänä sosiaalisena verkostona pidettiin pääasiassa Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen muita asiakkaita sekä muita ystäviä.
Tulokset tullaan esittämään Mielienterveys- ja päihdepalvelukeskuksen henkilökunnalle. Jatkotutkimusaihe-ehdotuksena esitetään vastaavanlaista tutkimusta, mutta tarkoituksena olisi selvittää nais- ja miesasiakkaiden hyvinvoinnin kokemuksien eroja. Lisäksi projektinomainen työ, jossa miespuolisille skitsofreniapotilaille pidettäisiin ryhmiä heidän ravitsemuksensa parantamiseksi, olisi antoisa toteutettavaksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia oli viisi ja he olivat iältään 40-65 -vuotiaita PoSa:n Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen diabetesta sairastavia skitsofreniadiagnoosin saaneita asiakkaita. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Teemahaastatteluissa saaduissa vastauksissa lähes kaikki haastateltavista kertoivat terveyden olevan tärkeä osa hyvinvointia, johon kuuluivat liikunta, hyvin nukkuminen ja tasapainoisesti syöminen. Vastauksien pohjalta diabetesta sairastavien skitsofreniapotilaiden hyvinvoinnin tärkeä osatekijä on säännölliset elämäntavat ja säännöllinen (itse)hoito. Lähes kaikilla haastatelluilla oli hyvin selvä käsitys siitä, miten he voivat omaan hyvinvointiinsa vaikuttaa eli hyvillä ja terveellisillä elämäntavoilla. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille, että heillä oli jonkin verran parannettavaa esimerkiksi ravitsemuksessa ja säännöllisessä ruokailurytmissä.
Tulosten perusteella haastateltavat eivät kaivanneet enempää apua Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksesta eikä diabeteshoitajalta. Tärkeänä sosiaalisena verkostona pidettiin pääasiassa Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskuksen muita asiakkaita sekä muita ystäviä.
Tulokset tullaan esittämään Mielienterveys- ja päihdepalvelukeskuksen henkilökunnalle. Jatkotutkimusaihe-ehdotuksena esitetään vastaavanlaista tutkimusta, mutta tarkoituksena olisi selvittää nais- ja miesasiakkaiden hyvinvoinnin kokemuksien eroja. Lisäksi projektinomainen työ, jossa miespuolisille skitsofreniapotilaille pidettäisiin ryhmiä heidän ravitsemuksensa parantamiseksi, olisi antoisa toteutettavaksi.