Etenevää muistisairautta sairastavan henkilön hoitotahto
Mustonen, Liisa (2014)
Mustonen, Liisa
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405045666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405045666
Tiivistelmä
Yleisen käsityksen mukaan hoitotahdon vaikutusajankohdalla annetaan ymmärtää aikaa elämästä, joka sijoittuu henkilön elämään kuolemaa edeltävästä hoidosta. Yleensä tämän vaiheen tahdon ilmaisuun liittyy toive, että elämää ylläpitäviä toimintoja ei toteuteta koneellisesti. Muistisairautta sairastavan henkilön elämä voi jatkua oi-keudellisesti toimintakyvyttömänä pitkäänkin. Tällöin on hyvä muistaa se, että hoitotahtoon voidaan lisätä eri-laisia hoito- ja hoivatoivomuksia, joita henkilö on toivonut otettavan huomioon hänen elämänsä aikana. Kos-ka hoitotahtoa voidaan tänä päivänä pitää itsemääräämisoikeuden yhtenä ilmenemismuotona, niin hoitotah-don (ent.hoitotestamentti) noudattamatta jättäminen on loukkaus henkilön itsemääräämisoikeutta kohtaan.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien näkemyksiä hoitotahdosta sekä selvittää, millaisia hoitotah-toja tehdään eteneviä muistisairauksia sairastaville henkilöille ja miten niitä noudatetaan. Tavoitteena oli saada hoitotahtoa tunnetuksi ja käytännön tasolla toimivaksi, jolloin voin vaikuttaa hoitotyön laatuun. Opinnäytetyön toimeksiantaja Kainuun Muistiyhdistys Ry haluaa opinnäytetyön avulla selvittää hoitotahdon tunnettavuutta, ja toimivuutta käytännön tasolla sekä saada aikaan keskustelua hoitotahdosta. Muistiyhdistys on huolissaan hoi-totahdon toteutumisesta hoito-työssä sekä siitä, onko hoitotahdosta riittävästi tietoa. Opinnäytetyöni on laa-dullinen eli kvalitatiivinen. Aineiston keruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelukysymykset nousi-vat esiin opinnäytetyön viitekehyksessä olevista teemoista. Tutkimusaineiston keräsin kesän 2013 aikana. Haas-tattelin opinnäytetyötäni varten kuusi henkilöä. He ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia. Kartoitin heidän tietä-mystään hoitotahdosta, esittämällä heille hoitotahtoa koskevia kysymyksiä.
Saamani tulokset käsittelin sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysi on laadullisen aineiston työstämisessä käytetyin malli. Tuloksiksi sain, että hoitotahdosta tiedetään sekä niiden olemassa olosta ja niitä noudatetaan. Niitä teh-dään kuitenkin vähän. Johtopäätöksiä haastattelutuloksista tuli esille hoitajien mielenkiinto hoitotahtoa kohtaan, sen merkittävyydestä hoitotyössä, lisäkoulutuksen tarve sekä oikea- aikaisen tiedon antaminen niin muistisai-raille kuin heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä hoitohenkilökunnalle. Jatkotutkimusaiheiksi nousi muiden ammattikuntien tietämyksen kartoittaminen hoitotahdosta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hoitotahdon jalkautuminen osaksi asiakas- ja potilastyötä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien näkemyksiä hoitotahdosta sekä selvittää, millaisia hoitotah-toja tehdään eteneviä muistisairauksia sairastaville henkilöille ja miten niitä noudatetaan. Tavoitteena oli saada hoitotahtoa tunnetuksi ja käytännön tasolla toimivaksi, jolloin voin vaikuttaa hoitotyön laatuun. Opinnäytetyön toimeksiantaja Kainuun Muistiyhdistys Ry haluaa opinnäytetyön avulla selvittää hoitotahdon tunnettavuutta, ja toimivuutta käytännön tasolla sekä saada aikaan keskustelua hoitotahdosta. Muistiyhdistys on huolissaan hoi-totahdon toteutumisesta hoito-työssä sekä siitä, onko hoitotahdosta riittävästi tietoa. Opinnäytetyöni on laa-dullinen eli kvalitatiivinen. Aineiston keruumenetelmänä käytin teemahaastattelua. Haastattelukysymykset nousi-vat esiin opinnäytetyön viitekehyksessä olevista teemoista. Tutkimusaineiston keräsin kesän 2013 aikana. Haas-tattelin opinnäytetyötäni varten kuusi henkilöä. He ovat koulutukseltaan sairaanhoitajia. Kartoitin heidän tietä-mystään hoitotahdosta, esittämällä heille hoitotahtoa koskevia kysymyksiä.
Saamani tulokset käsittelin sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysi on laadullisen aineiston työstämisessä käytetyin malli. Tuloksiksi sain, että hoitotahdosta tiedetään sekä niiden olemassa olosta ja niitä noudatetaan. Niitä teh-dään kuitenkin vähän. Johtopäätöksiä haastattelutuloksista tuli esille hoitajien mielenkiinto hoitotahtoa kohtaan, sen merkittävyydestä hoitotyössä, lisäkoulutuksen tarve sekä oikea- aikaisen tiedon antaminen niin muistisai-raille kuin heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä hoitohenkilökunnalle. Jatkotutkimusaiheiksi nousi muiden ammattikuntien tietämyksen kartoittaminen hoitotahdosta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hoitotahdon jalkautuminen osaksi asiakas- ja potilastyötä.