Potilaslähtöisyyden ilmeneminen hoitotyön kirjaamisessa
Lehtinen, Olga; Portaankorva, Hanna (2014)
Lehtinen, Olga
Portaankorva, Hanna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405015527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405015527
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Lehtinen, Olga & Portaankorva, Hanna. Potilaslähtöisyyden ilmeneminen hoitotyön kirjaamisessa. Kevät 2014, 69 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin toimipaikka, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten potilaslähtöisyys ilmeni hoitotyön kirjaamisessa erään sairaalan kahdella päivystystä tukevalla vuodeosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkimustulosten perusteella auttaa osastoja arvioimaan ja kohdentamaan kirjaamisen koulutustarvetta. Yhteistyöosastojen hoitohenkilökunta tarvitsee tietoa hoitajan kirjaamasta potilaan näkemyksestä, jotta he voivat kehittää hoitotyön kirjaamista potilaslähtöisemmäksi.
Aineistona tässä opinnäytetyössä olivat 30 potilaan hoitotyön kirjaukset, jotka kerättiin kahdelta päivystystä tukevalta vuodeosastolta. Aineisto koostui yhteensä 1433 hoitotyön kirjauksesta, joista tulostui 120 A4-sivua tekstiä. Aineisto kerättiin osastojen hoitohenkilökunnan toimesta syksyllä 2013. Osastojen Pegasos-vastuupääkäyttäjä tulosti ja luovutti meille aineiston. Aineistosta oli ennen luovutusta poistettu kaikki potilaan henkilöllisyyteen liittyvät tiedot. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Määrällistä tutkimusmenetelmää käytettiin kvantifioimalla aineisto.
Hoitajien käyttämät potilaslähtöiset kielelliset ilmaisut vaihtelivat hoitosuunnitelmasta valittujen otsikoiden aihepiirien mukaan. Kirjausten pituus vaihteli yhdestä sanasta useampaan lauseeseen. Potilaslähtöisiä kirjauksia olivat hoitajan havainnot potilaasta, potilaan kokema ja kertoma hoitajan kirjaamana, omaisen kertoma hoitajan kirjaamana sekä lääkehoitoon liittyvät kirjaukset, joissa potilaan oireita oli kuvattu. Hoitajien kirjaukset potilaan toiveesta, tahdosta ja pyynnöstä ilmensivät myös potilaslähtöisyyttä. Eniten hoitajat olivat kirjanneet lyhyitä havaintoja potilaan voinnista. Vähiten hoitajat olivat kuvanneet kirjauksilla omaisten kertomaa. Yksi neljäsosa aineistosta koostui kirjauksista, joissa potilaslähtöisyys ei ilmennyt. Kyseiset kirjaukset perustuivat fysiologisiin mittasuureisiin sekä hoitajan toteuttamiin työtehtäviin, joissa ei ollut kuvattuna potilaan vointia.
Potilaslähtöisyys ilmeni kirjauksissa eritasoisena. Monisanaiset ja kattavat kirjaukset edustivat tasokasta potilaslähtöisyyden kuvaamista verrattuna lyhyisiin havaintoihin. Kirjaukset, joissa oli kuvattuna potilaan toive, tahto ja pyyntö ilmensivät korkeatasoista potilaslähtöistä kirjaamista. Useista kirjauksista oli selkeästi huomattavissa rakenteisuuden hyödyntämättömyys, joka ilmeni siten, että tietyn valitun otsikon alle oli kirjattu useista eri aihepiireistä. Tästä tutkimuksesta voivat hyötyä myös muiden sairaaloiden somaattiset vuodeosastot. Potilaslähtöisyyden merkityksellisyyttä voisi tulevaisuudessa tutkia myös potilaan näkökulmasta ja verrata sitä hoitajan kirjauksiin. Tällöin olisi nähtävissä toteutuuko jaettu päätöksenteko sekä potilaan että hoitajan näkökulmasta.
Asiasanat: hoitotyö, kirjaaminen, potilaslähtöisyys, kvalitatiivinen tutkimus
Lehtinen, Olga & Portaankorva, Hanna. Potilaslähtöisyyden ilmeneminen hoitotyön kirjaamisessa. Kevät 2014, 69 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin toimipaikka, Hoitotyön koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten potilaslähtöisyys ilmeni hoitotyön kirjaamisessa erään sairaalan kahdella päivystystä tukevalla vuodeosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkimustulosten perusteella auttaa osastoja arvioimaan ja kohdentamaan kirjaamisen koulutustarvetta. Yhteistyöosastojen hoitohenkilökunta tarvitsee tietoa hoitajan kirjaamasta potilaan näkemyksestä, jotta he voivat kehittää hoitotyön kirjaamista potilaslähtöisemmäksi.
Aineistona tässä opinnäytetyössä olivat 30 potilaan hoitotyön kirjaukset, jotka kerättiin kahdelta päivystystä tukevalta vuodeosastolta. Aineisto koostui yhteensä 1433 hoitotyön kirjauksesta, joista tulostui 120 A4-sivua tekstiä. Aineisto kerättiin osastojen hoitohenkilökunnan toimesta syksyllä 2013. Osastojen Pegasos-vastuupääkäyttäjä tulosti ja luovutti meille aineiston. Aineistosta oli ennen luovutusta poistettu kaikki potilaan henkilöllisyyteen liittyvät tiedot. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Määrällistä tutkimusmenetelmää käytettiin kvantifioimalla aineisto.
Hoitajien käyttämät potilaslähtöiset kielelliset ilmaisut vaihtelivat hoitosuunnitelmasta valittujen otsikoiden aihepiirien mukaan. Kirjausten pituus vaihteli yhdestä sanasta useampaan lauseeseen. Potilaslähtöisiä kirjauksia olivat hoitajan havainnot potilaasta, potilaan kokema ja kertoma hoitajan kirjaamana, omaisen kertoma hoitajan kirjaamana sekä lääkehoitoon liittyvät kirjaukset, joissa potilaan oireita oli kuvattu. Hoitajien kirjaukset potilaan toiveesta, tahdosta ja pyynnöstä ilmensivät myös potilaslähtöisyyttä. Eniten hoitajat olivat kirjanneet lyhyitä havaintoja potilaan voinnista. Vähiten hoitajat olivat kuvanneet kirjauksilla omaisten kertomaa. Yksi neljäsosa aineistosta koostui kirjauksista, joissa potilaslähtöisyys ei ilmennyt. Kyseiset kirjaukset perustuivat fysiologisiin mittasuureisiin sekä hoitajan toteuttamiin työtehtäviin, joissa ei ollut kuvattuna potilaan vointia.
Potilaslähtöisyys ilmeni kirjauksissa eritasoisena. Monisanaiset ja kattavat kirjaukset edustivat tasokasta potilaslähtöisyyden kuvaamista verrattuna lyhyisiin havaintoihin. Kirjaukset, joissa oli kuvattuna potilaan toive, tahto ja pyyntö ilmensivät korkeatasoista potilaslähtöistä kirjaamista. Useista kirjauksista oli selkeästi huomattavissa rakenteisuuden hyödyntämättömyys, joka ilmeni siten, että tietyn valitun otsikon alle oli kirjattu useista eri aihepiireistä. Tästä tutkimuksesta voivat hyötyä myös muiden sairaaloiden somaattiset vuodeosastot. Potilaslähtöisyyden merkityksellisyyttä voisi tulevaisuudessa tutkia myös potilaan näkökulmasta ja verrata sitä hoitajan kirjauksiin. Tällöin olisi nähtävissä toteutuuko jaettu päätöksenteko sekä potilaan että hoitajan näkökulmasta.
Asiasanat: hoitotyö, kirjaaminen, potilaslähtöisyys, kvalitatiivinen tutkimus