Kuopion kotisairaalapilottihanke; sairaanhoitajien ja ensihoitajien yhteistyön toimivuus ja ammatilliset valmiudet
Miettinen, Elvi; Kallio, Tiia (2014)
Miettinen, Elvi
Kallio, Tiia
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404305413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404305413
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli haastattelututkimuksen avulla selvittää Kuopion kotisairaalapilottihankkeessa työskennelleiden sairaanhoitajien ja ensihoitajien yhteistyön toimivuutta ja ammatillisia valmiuksia. Opinnäytetyön tutkimuksen tavoitteena oli tulosten perusteella kehittää kotisairaalatoimintamallia.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluna ryhmähaastattelumuodossa. Tutkimus sisälsi kolme teemaa: kotisairaalapilottihanke, yhteistyön toimivuus ja ammatilliset valmiudet kotisairaalapilottihankkeessa. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Kotisairaalapilottihanke oli onnistunut, mielenkiintoinen ja hyvä kokeilu. Erityisesti positiivisia kokemuksia herätti kotisairaala-asiakkaiden tyytyväisyys. Organisaation tuki oli tärkeä tekijä pilottihankkeen toiminnan käynnistymisvaiheessa, kuten myös positiivisten asioiden esille tuominen ja myönteiseen ilmapiiriin kannustaminen. Kotisairaalapilottihankkeen toimintamallin suunnitteluun pystyttiin vaikuttamaan riittävästi. Työskentelyä helpottavaksi tekijäksi koettiin asiakkaiden rajattu määrä ja ”ei hälytettävissä” -tilaan asettamisen mahdollisuus ensihoitoyksikölle. Kotisairaalatyötehtävät integroituivat hyvin muiden työtehtävien yhteyteen.
Sairaanhoitajien ja ensihoitajien yhteistyö kotisairaalapilottihankkeessa oli onnistunutta ja muotoutui kotisairaalan tarpeita vastaavaksi ilman yhteistä sähköistä tietojärjestelmää. Hyvän tiimityön merkitys korostui. Tulokset osoittivat asiakkaan kohtaamisen ja voinnin arvioinnin olleen tärkeää kotisairaalatyöskentelyssä. Lisäksi tulosten mukaan työskentely asiakkaan kotona edellytti työkokemusta ja uskallusta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Sairaanhoitajat ja ensihoitajat pitivät potilasturvallisuutta ohjenuorana työtehtävien suorittamiselle. Tärkeänä pidettiin myös oman osaamisen arviointia ja vastuurajojen tuntemista. Kotisairaalatoiminta nähtiin osana valtakunnallista terveydenhuollon kustannustehokasta kehitystä.
Kotisairaalatoimintamalli oli toimiva. Asiakaskriteeristöjen selkeä määrittely oli edellytys toimivan kotisairaala-asiakassuhteen syntymiselle, lähettävälle yksikölle ja hoitoa toteuttavalle organisaatiolle. Organisaation tuella oli tärkeä merkitys potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa. Sairaalatasoisen hoidon vieminen asiakkaan kotiin edellytti hoitohenkilöstöltä itsenäistä kokonaishoidon hallintaa, koordinointikykyä, hoidon vaikuttavuuden arvioinnin osaamista sekä moniammatillisen osaamisen hyödyntämistä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset tuottivat tietoa kotisairaalassa työskentelystä ja kotisairaalatoimintamallin toimivuudesta palveluntarjoajan näkökulmasta. Palveluntarjoajan eri toimijoiden yhteistyö tehtiin näkyväksi, jolloin sekä onnistumiset että haasteet voidaan huomioida toimintaa kehitettäessä. Lisäksi tulokset antavat hyödyllistä tietoa, millaista ammatillista osaamista hoitohenkilökunnalta vaaditaan kotisairaalatyöskentelyssä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kotisairaalatoiminnan markkinoinnissa, lisäämällä tietoisuutta terveydenhuollon eri organisaatioissa ja asiakkaiden keskuudessa. Erityisesti kotisairaala-asiakkaiden asiakastyytyväisyydestä kannattaa tiedottaa. Tuloksista on hyötyä myös henkilöstöä kotisairaalaan rekrytoitaessa.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin teemahaastatteluna ryhmähaastattelumuodossa. Tutkimus sisälsi kolme teemaa: kotisairaalapilottihanke, yhteistyön toimivuus ja ammatilliset valmiudet kotisairaalapilottihankkeessa. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.
Kotisairaalapilottihanke oli onnistunut, mielenkiintoinen ja hyvä kokeilu. Erityisesti positiivisia kokemuksia herätti kotisairaala-asiakkaiden tyytyväisyys. Organisaation tuki oli tärkeä tekijä pilottihankkeen toiminnan käynnistymisvaiheessa, kuten myös positiivisten asioiden esille tuominen ja myönteiseen ilmapiiriin kannustaminen. Kotisairaalapilottihankkeen toimintamallin suunnitteluun pystyttiin vaikuttamaan riittävästi. Työskentelyä helpottavaksi tekijäksi koettiin asiakkaiden rajattu määrä ja ”ei hälytettävissä” -tilaan asettamisen mahdollisuus ensihoitoyksikölle. Kotisairaalatyötehtävät integroituivat hyvin muiden työtehtävien yhteyteen.
Sairaanhoitajien ja ensihoitajien yhteistyö kotisairaalapilottihankkeessa oli onnistunutta ja muotoutui kotisairaalan tarpeita vastaavaksi ilman yhteistä sähköistä tietojärjestelmää. Hyvän tiimityön merkitys korostui. Tulokset osoittivat asiakkaan kohtaamisen ja voinnin arvioinnin olleen tärkeää kotisairaalatyöskentelyssä. Lisäksi tulosten mukaan työskentely asiakkaan kotona edellytti työkokemusta ja uskallusta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Sairaanhoitajat ja ensihoitajat pitivät potilasturvallisuutta ohjenuorana työtehtävien suorittamiselle. Tärkeänä pidettiin myös oman osaamisen arviointia ja vastuurajojen tuntemista. Kotisairaalatoiminta nähtiin osana valtakunnallista terveydenhuollon kustannustehokasta kehitystä.
Kotisairaalatoimintamalli oli toimiva. Asiakaskriteeristöjen selkeä määrittely oli edellytys toimivan kotisairaala-asiakassuhteen syntymiselle, lähettävälle yksikölle ja hoitoa toteuttavalle organisaatiolle. Organisaation tuella oli tärkeä merkitys potilaan kokonaisvaltaisen hoidon toteuttamisessa. Sairaalatasoisen hoidon vieminen asiakkaan kotiin edellytti hoitohenkilöstöltä itsenäistä kokonaishoidon hallintaa, koordinointikykyä, hoidon vaikuttavuuden arvioinnin osaamista sekä moniammatillisen osaamisen hyödyntämistä.
Opinnäytetyön tutkimustulokset tuottivat tietoa kotisairaalassa työskentelystä ja kotisairaalatoimintamallin toimivuudesta palveluntarjoajan näkökulmasta. Palveluntarjoajan eri toimijoiden yhteistyö tehtiin näkyväksi, jolloin sekä onnistumiset että haasteet voidaan huomioida toimintaa kehitettäessä. Lisäksi tulokset antavat hyödyllistä tietoa, millaista ammatillista osaamista hoitohenkilökunnalta vaaditaan kotisairaalatyöskentelyssä. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi kotisairaalatoiminnan markkinoinnissa, lisäämällä tietoisuutta terveydenhuollon eri organisaatioissa ja asiakkaiden keskuudessa. Erityisesti kotisairaala-asiakkaiden asiakastyytyväisyydestä kannattaa tiedottaa. Tuloksista on hyötyä myös henkilöstöä kotisairaalaan rekrytoitaessa.