Kasvattajan keinot tukea lasten vertaisryhmän yhteisöllisyyttä päiväkodissa
Vainikka, Anna; Ohma, Ida (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Vainikka, Anna
Ohma, Ida
Saimaan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295253
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaisia keinoja kasvattajalla on tukea lasten vertaisryhmän yhteisöllisyyttä päiväkodissa ja miten vertaisryhmän yhteisöllisyyttä voidaan kehittää. Tavoitteena oli saada tietoa, miten kasvattaja konkreettisesti tukee lasten vertaisryhmän yhteisöllisyyttä päiväkodissa ja millaisia kehittämismahdollisuuksia kasvattajalla on tukea lasten välistä yhteisöllisyyttä. Toisena tavoitteena oli herätellä yhteisöllisyyden merkitystä päiväkodissa, jotta sitä osattaisiin hyödyntää lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään yhteisöä, päiväkodin yhteisöjä, lasten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä kasvattajan roolia päiväkodissa yhteisöllisyyden mahdollistajana.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusta varten haastateltiin yksilöteemahaastattelulla neljää lastentarhanopettajaa Lappeenrantalaisesta päiväkodista syksyllä 2013. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Keskeisiksi kasvattajan käyttämiksi keinoiksi muodostuivat vuorovaikutuksen, suunnittelun ja erilaisten työmenetelmien hyödyntäminen lasten vertaisryhmän yhteisöllisyyden tukemisessa. Tuloksista ilmeni myös, että lasten yhteisöllisyyden rakentumiseen vaikuttaa pitkälti työyhteisön toimivuus ja sen yhteisöllisyys. Kehittämisideat liittyivät jo käytössä olevien keinojen muokkaamiseen. Haastateltavat toivoivat yhtenäisempää suunnitteluaikaa ja lasten osallisuutta suunnitteluun, työyhteisön kehittämistä sekä työmenetelmien parempaa hyödyntämistä.
Tutkimusaineistossa ilmeni, että yksilökeskeisyyttä ja yhteisöllisyyttä on vaikea nähdä toisiaan tukevina elementteinä. Jatkotutkimuksena voisi olla, miten yksilökeskeisyys ja yhteisöllisyys saataisiin paremmin toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään yhteisöä, päiväkodin yhteisöjä, lasten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä kasvattajan roolia päiväkodissa yhteisöllisyyden mahdollistajana.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusta varten haastateltiin yksilöteemahaastattelulla neljää lastentarhanopettajaa Lappeenrantalaisesta päiväkodista syksyllä 2013. Haastatteluaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Keskeisiksi kasvattajan käyttämiksi keinoiksi muodostuivat vuorovaikutuksen, suunnittelun ja erilaisten työmenetelmien hyödyntäminen lasten vertaisryhmän yhteisöllisyyden tukemisessa. Tuloksista ilmeni myös, että lasten yhteisöllisyyden rakentumiseen vaikuttaa pitkälti työyhteisön toimivuus ja sen yhteisöllisyys. Kehittämisideat liittyivät jo käytössä olevien keinojen muokkaamiseen. Haastateltavat toivoivat yhtenäisempää suunnitteluaikaa ja lasten osallisuutta suunnitteluun, työyhteisön kehittämistä sekä työmenetelmien parempaa hyödyntämistä.
Tutkimusaineistossa ilmeni, että yksilökeskeisyyttä ja yhteisöllisyyttä on vaikea nähdä toisiaan tukevina elementteinä. Jatkotutkimuksena voisi olla, miten yksilökeskeisyys ja yhteisöllisyys saataisiin paremmin toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.