EHDOTTOMASTI TARVITAAN ENEMMÄN RUOTSINKIELISIÄ TULKKEJA : Selvitys ruotsin kieltä työssään käyttävistä viittomakielentulkeista ja kirjoitustulkeista keväällä 2014
Ajanti, Carita (2014)
Ajanti, Carita
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404295252
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Ajanti, Carita. Ehdottomasti tarvitaan enemmän ruotsinkielisiä tulkkeja - Selvitys ruotsin kieltä työssään käyttävistä viittomakielentulkeista ja kirjoitustulkeista keväällä 2014. Kevät 2014, 54 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, viittomakielentulkki AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon Suomessa tällä hetkellä työskentelee ruotsin kieltä työssään käyttäviä viittomakielentulkkeja ja kirjoitustulkkeja. Tulkkien määrän lisäksi tavoitteena oli selvittää millä alueilla tulkit työskentelevät, mitä kielipareja tulkit kokevat pystyvänsä tulkkaamaan ja kuinka tulkit ovat hankkineet työssään tarvitsemansa kielitaidon.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustasta ja kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä helmikuussa 2014. Kysely lähetettiin Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n alueellisten sähköpostilistojen kautta viittomakielentulkeille. Kysely lähetettiin myös Suomen kirjoitustulkit ry:n jäsenille.
Kyselyyn vastasi 19 henkilöä, joista 14 oli viittomakielentulkkeja ja viisi oli kirjoitustulkkeja. Lisäksi viittomakielentulkeista neljä vastasi tekevänsä ruotsinkielisiä kirjoitustulkkauksia. Vastaajista kaikki olivat naisia ja suurin osa oli suomenkielisiä. Vastaajien ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen viittomakielen taito vaihtelivat suuresti. Suurin osa vastaajista työskenteli aktiivisesti Uudenmaan ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella.
Kyselyn tulosten perusteella on vaikea sanoa tarkkaa määrää siitä, paljonko maassamme on ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä työssään käyttäviä viittomakielentulkkeja ja kirjoitustulkkeja. Voidaan kuitenkin sanoa Suomessa olevan vähintään 19 tulkkia, jotka käyttävät ruotsia ja suomenruotsalaista viittomakieltä eritasoisissa tulkkaustilanteissa. Kyselyyn vastanneiden pienestä määrästä voidaan päätellä, että Suomessa on hyvin vähän viittomakielentulkkeja ja kirjoitustulkkeja, jotka käyttävät ruotsia ja suomenruotsalaista viittomakieltä työssään. Erilaisista selvityksistä on käynyt ilmi, että Suomeen tarvitaan enemmän tulkkeja, jotka pystyvät tulkkaamaan ruotsinkielisissä tilanteissa. Myös kyselyyn vastanneiden tulkkien kommenteista välittyi ajatus siitä, että ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä osaavia tulkkeja tarvitaan enemmän.
Asiasanat: ruotsin kieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomenruotsalaiset viittomakieliset, tulkkauspalvelu
Ajanti, Carita. Ehdottomasti tarvitaan enemmän ruotsinkielisiä tulkkeja - Selvitys ruotsin kieltä työssään käyttävistä viittomakielentulkeista ja kirjoitustulkeista keväällä 2014. Kevät 2014, 54 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, viittomakielentulkki AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon Suomessa tällä hetkellä työskentelee ruotsin kieltä työssään käyttäviä viittomakielentulkkeja ja kirjoitustulkkeja. Tulkkien määrän lisäksi tavoitteena oli selvittää millä alueilla tulkit työskentelevät, mitä kielipareja tulkit kokevat pystyvänsä tulkkaamaan ja kuinka tulkit ovat hankkineet työssään tarvitsemansa kielitaidon.
Opinnäytetyö koostuu tietoperustasta ja kyselytutkimuksen tuloksista. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä helmikuussa 2014. Kysely lähetettiin Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n alueellisten sähköpostilistojen kautta viittomakielentulkeille. Kysely lähetettiin myös Suomen kirjoitustulkit ry:n jäsenille.
Kyselyyn vastasi 19 henkilöä, joista 14 oli viittomakielentulkkeja ja viisi oli kirjoitustulkkeja. Lisäksi viittomakielentulkeista neljä vastasi tekevänsä ruotsinkielisiä kirjoitustulkkauksia. Vastaajista kaikki olivat naisia ja suurin osa oli suomenkielisiä. Vastaajien ruotsin kielen ja suomenruotsalaisen viittomakielen taito vaihtelivat suuresti. Suurin osa vastaajista työskenteli aktiivisesti Uudenmaan ja Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella.
Kyselyn tulosten perusteella on vaikea sanoa tarkkaa määrää siitä, paljonko maassamme on ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä työssään käyttäviä viittomakielentulkkeja ja kirjoitustulkkeja. Voidaan kuitenkin sanoa Suomessa olevan vähintään 19 tulkkia, jotka käyttävät ruotsia ja suomenruotsalaista viittomakieltä eritasoisissa tulkkaustilanteissa. Kyselyyn vastanneiden pienestä määrästä voidaan päätellä, että Suomessa on hyvin vähän viittomakielentulkkeja ja kirjoitustulkkeja, jotka käyttävät ruotsia ja suomenruotsalaista viittomakieltä työssään. Erilaisista selvityksistä on käynyt ilmi, että Suomeen tarvitaan enemmän tulkkeja, jotka pystyvät tulkkaamaan ruotsinkielisissä tilanteissa. Myös kyselyyn vastanneiden tulkkien kommenteista välittyi ajatus siitä, että ruotsin kieltä ja suomenruotsalaista viittomakieltä osaavia tulkkeja tarvitaan enemmän.
Asiasanat: ruotsin kieli, suomenruotsalainen viittomakieli, suomenruotsalaiset viittomakieliset, tulkkauspalvelu