Muistisairaan informaalien omaishoitajien kokemuksia omaisena olosta ja palvelujärjestelmästä
Pietiäinen, Laura (2014)
Pietiäinen, Laura
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404285051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404285051
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Laura Pietiäinen. Muistisairaan informaalien omaishoitajien kokemuksia omaisena olosta ja palvelujärjestelmästä. Järvenpää, kevät 2014. 55 sivua, 1 liite.
Diakonia?ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK), diakoni.
Väestön ikääntyessä muistisairaiden ja heistä huolehtivien omaisten määrä kasvaa. Informaali hoiva on omaisten tai läheisten toisilleen palkatta ja ilman valvontaa antamaa apua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää omaisten kokemuksia muistisairaan palvelujärjestelmästä muistisairauden havaitsemisesta nykypäivään. Omaiset ovat informaaleja omaishoitajia, jotka eivät saa omaishoidontukea.
Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää keski-ikäistä muistisairaan omaista. Haastateltavien omaiset sairastavat etenevää muistisairautta. Analysointi tapahtui teemoittelemalla ja sisällön analyysillä luokittelemalla ja pelkistäen aineistoa taulukkoon.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Haastattelemalla sain hyvin tietoa muistisairaiden omaisten kokemuksista. Teemahaastattelu sopi tähän tutkimukseen, sillä tarkoitukseni oli kuvata haastateltavien yksilöllisiä kokemuksia. Tutkimusyksiköiden suuri joukko ei ole kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarpeen tai mahdollinen.
Omaisilla on ensikäden tietoa muistisairaan henkilön palvelujärjestelmästä ja sen nykytilasta. Usein omaiset ovat ensimmäisiä muistisairauden huomaajia. Omaiset tukevat monin eri tavoin muistisairaan kotona selviytymistä. Palvelujärjestelmässä diagnoosin saamisessa esiintyi ongelmia. Myös asumispalvelun järjestämisessä ja tiedonkulussa oli ongelmia.
Muistisairaan palvelujärjestelmä ei aivan vastaa nykyisiä käypä hoito ?suosituksia. Diagnoosin saaminen viivästyy, jolloin mahdollista lääkehoitoa ei aloiteta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelmia koettiin erityisesti kotihoidon tiedonkulussa, johon vaikuttaa henkilökunnan vaihtuvuus. Omaiset toivovat muistisairaalle palveluiden koordinoijaa, jolla olisi ajantasoinen tieto muistisairaan tilanteesta.
Avainsanat: informaali hoiva, omaishoitaja, etenevä muistisairaus
Laura Pietiäinen. Muistisairaan informaalien omaishoitajien kokemuksia omaisena olosta ja palvelujärjestelmästä. Järvenpää, kevät 2014. 55 sivua, 1 liite.
Diakonia?ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö. Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK), diakoni.
Väestön ikääntyessä muistisairaiden ja heistä huolehtivien omaisten määrä kasvaa. Informaali hoiva on omaisten tai läheisten toisilleen palkatta ja ilman valvontaa antamaa apua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää omaisten kokemuksia muistisairaan palvelujärjestelmästä muistisairauden havaitsemisesta nykypäivään. Omaiset ovat informaaleja omaishoitajia, jotka eivät saa omaishoidontukea.
Aineisto on kerätty haastattelemalla neljää keski-ikäistä muistisairaan omaista. Haastateltavien omaiset sairastavat etenevää muistisairautta. Analysointi tapahtui teemoittelemalla ja sisällön analyysillä luokittelemalla ja pelkistäen aineistoa taulukkoon.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Haastattelemalla sain hyvin tietoa muistisairaiden omaisten kokemuksista. Teemahaastattelu sopi tähän tutkimukseen, sillä tarkoitukseni oli kuvata haastateltavien yksilöllisiä kokemuksia. Tutkimusyksiköiden suuri joukko ei ole kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarpeen tai mahdollinen.
Omaisilla on ensikäden tietoa muistisairaan henkilön palvelujärjestelmästä ja sen nykytilasta. Usein omaiset ovat ensimmäisiä muistisairauden huomaajia. Omaiset tukevat monin eri tavoin muistisairaan kotona selviytymistä. Palvelujärjestelmässä diagnoosin saamisessa esiintyi ongelmia. Myös asumispalvelun järjestämisessä ja tiedonkulussa oli ongelmia.
Muistisairaan palvelujärjestelmä ei aivan vastaa nykyisiä käypä hoito ?suosituksia. Diagnoosin saaminen viivästyy, jolloin mahdollista lääkehoitoa ei aloiteta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelmia koettiin erityisesti kotihoidon tiedonkulussa, johon vaikuttaa henkilökunnan vaihtuvuus. Omaiset toivovat muistisairaalle palveluiden koordinoijaa, jolla olisi ajantasoinen tieto muistisairaan tilanteesta.
Avainsanat: informaali hoiva, omaishoitaja, etenevä muistisairaus