"LAPSENI ON ENNEN MUUTA MINUN LAPSENI, RAKAS JA TÄRKEÄ EIKÄ ISÄTÖN" : näkökulmia isättömyyteen itsellisten äitien perheissä
Tapio, Outi; Arola, Niina (2014)
Tapio, Outi
Arola, Niina
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404275020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404275020
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Arola, Niina & Tapio, Outi. ”Lapseni on ennen muuta minun lapseni, rakas ja tärkeä, eikä isätön” – Näkökulmia isättömyyteen itsellisten äitien perheissä. Helsinki, kevät 2014, 57 sivua, 2 liitettä. Diak Etelä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) ja sosionomi-diakoni (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten itselliset äidit kokevat lapsen isättömyyden ja miten he aikovat käsitellä isättömyyttä lapsen kanssa. Opinnäytetyössä haluttiin saada tietoa siitä, kokevatko äidit asiasta puhumisen vaikeana ja onko heillä tähän tarvittavaa tukea. Yhä useampi nainen päätyy ratkaisuun hankkia lapsi harkitusti yksin hedelmöityshoidoilla. Opinnäytetyö valottaa myös syitä ja taustoja tähän. Opinnäytetyössä on selvitetty myös, miten äidit ovat kokeneet yhteiskunnan ja ulkopuolisten ihmisten suhtautumisen itsellisiin äiteihin. Itselliset äidit ja heidän perheensä ovat tutkimuskohteena harvinaisia eikä isättömyyden käsittelemisestä yhden vanhemman perheissä ole paljon tietoa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto koostui kuuden itsellisen äidin vastauksista sähköpostitse lähetettyihin avoimiin haastattelukysymyksiin. Kyselylomake koostui 14 avoimesta kysymyksestä. Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja tuloksista tehtiin yhteenveto, jota verrattiin jo olemassa olevaan tutkimustietoon. Teemoiksi nousivat isättömyyden pohtiminen ennen lapsen syntymää, isättömyydestä ja lapsen alkuperästä puhuminen lapsen kanssa ja sen herättämät tunteet, äitien kokemus yhteiskunnan asenteista ja tarjolla olevasta tuesta sekä seurakunnan rooli perheessä ja isättömyyden käsittelemisessä.
Haastatteluista nousi esille se, että äidit halusivat lapsen kokevan olevansa ennen kaikkea toivottu ja rakastettu, ei niinkään isätön. Itselliset äidit pohtivat ja ennakoivat erittäin tarkoin lapsen isättömyyttä ja sen vaikutuksia lapsen elä-mään jo raskautta suunnitellessaan. Siihen, miten äiti kokee lapsen kanssa asiasta puhumisen, vaikuttaa lapsen ikä ja se, kuinka paljon lapsi kyselee isään ja isättömyyteen liittyviä asioita. Tutkimuksen valossa voi todeta, että sekä lapsen että äidin persoona vaikuttaa siihen, millaisia tunteita lapsen alkuperästä puhuminen aiheuttaa. Aineistostamme nousi esiin muutamia itsellisten äitien kokemia yhteiskunnallisia epäkohtia, mutta muutoin asenne ja ilmapiiri heitä kohtaan on positiivinen ja kannustava. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että itselliset äidit kaipaisivat enemmän tukea isättömyyden käsittelemiseen lapsen kanssa.
Opinnäytetyön aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen. Yhden vanhemman perheiden koko ajan lisääntyessä on tärkeää tuoda sekä itsellisten äitien, että muiden yksin lasta kasvattavien tuen tarvetta ja näkemystä esiin, jotta palveluita voitaisiin kehittää.
Asiasanat: äidit, hedelmöityshoito,yksinhuoltajat, kokemukset, kvalitatiivinen tutkimus, sisällönanalyysi
Arola, Niina & Tapio, Outi. ”Lapseni on ennen muuta minun lapseni, rakas ja tärkeä, eikä isätön” – Näkökulmia isättömyyteen itsellisten äitien perheissä. Helsinki, kevät 2014, 57 sivua, 2 liitettä. Diak Etelä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) ja sosionomi-diakoni (AMK).
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten itselliset äidit kokevat lapsen isättömyyden ja miten he aikovat käsitellä isättömyyttä lapsen kanssa. Opinnäytetyössä haluttiin saada tietoa siitä, kokevatko äidit asiasta puhumisen vaikeana ja onko heillä tähän tarvittavaa tukea. Yhä useampi nainen päätyy ratkaisuun hankkia lapsi harkitusti yksin hedelmöityshoidoilla. Opinnäytetyö valottaa myös syitä ja taustoja tähän. Opinnäytetyössä on selvitetty myös, miten äidit ovat kokeneet yhteiskunnan ja ulkopuolisten ihmisten suhtautumisen itsellisiin äiteihin. Itselliset äidit ja heidän perheensä ovat tutkimuskohteena harvinaisia eikä isättömyyden käsittelemisestä yhden vanhemman perheissä ole paljon tietoa.
Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto koostui kuuden itsellisen äidin vastauksista sähköpostitse lähetettyihin avoimiin haastattelukysymyksiin. Kyselylomake koostui 14 avoimesta kysymyksestä. Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla ja tuloksista tehtiin yhteenveto, jota verrattiin jo olemassa olevaan tutkimustietoon. Teemoiksi nousivat isättömyyden pohtiminen ennen lapsen syntymää, isättömyydestä ja lapsen alkuperästä puhuminen lapsen kanssa ja sen herättämät tunteet, äitien kokemus yhteiskunnan asenteista ja tarjolla olevasta tuesta sekä seurakunnan rooli perheessä ja isättömyyden käsittelemisessä.
Haastatteluista nousi esille se, että äidit halusivat lapsen kokevan olevansa ennen kaikkea toivottu ja rakastettu, ei niinkään isätön. Itselliset äidit pohtivat ja ennakoivat erittäin tarkoin lapsen isättömyyttä ja sen vaikutuksia lapsen elä-mään jo raskautta suunnitellessaan. Siihen, miten äiti kokee lapsen kanssa asiasta puhumisen, vaikuttaa lapsen ikä ja se, kuinka paljon lapsi kyselee isään ja isättömyyteen liittyviä asioita. Tutkimuksen valossa voi todeta, että sekä lapsen että äidin persoona vaikuttaa siihen, millaisia tunteita lapsen alkuperästä puhuminen aiheuttaa. Aineistostamme nousi esiin muutamia itsellisten äitien kokemia yhteiskunnallisia epäkohtia, mutta muutoin asenne ja ilmapiiri heitä kohtaan on positiivinen ja kannustava. Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että itselliset äidit kaipaisivat enemmän tukea isättömyyden käsittelemiseen lapsen kanssa.
Opinnäytetyön aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja ajankohtainen. Yhden vanhemman perheiden koko ajan lisääntyessä on tärkeää tuoda sekä itsellisten äitien, että muiden yksin lasta kasvattavien tuen tarvetta ja näkemystä esiin, jotta palveluita voitaisiin kehittää.
Asiasanat: äidit, hedelmöityshoito,yksinhuoltajat, kokemukset, kvalitatiivinen tutkimus, sisällönanalyysi