Askel kohti kokonaisvaltaisempaa valmennuspalvelutarjontaa : - henkisen valmennuksen toimintamallin kehittäminen Itä-Suomen Liikuntaopistolle
Eronen, Miia (2014)
Eronen, Miia
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404254882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404254882
Tiivistelmä
Suomalaisessa urheilussa on vannottu vuosia kovan fyysisen kunnon ja teknisten taitojen
nimeen. Näiden rinnalla huippusuoritus vaatii lisäksi henkisiä taitoja, joiden systemaattinen
harjoittaminen tunnustetaan nykyisin tärkeäksi osaksi urheilijan suorituksenhallinnan
kokonaisvaltaista kehittämistä. Tämä asettaa uusia haasteita valmennuskentälle.
Käyttäjälähtöisesti luodut palvelut ovat myös nykypäivää. Yhteistyössä asiakkaan
kanssa tuotetuilla palveluilla tavoitellaan myönteistä asiakaskokemusta ja ennen kaikkea
pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kattavasti ja mielekkäästi.
Tämän kehitystyön tavoitteena oli luoda Itä-Suomen Liikuntaopiston valmennuskeskukselle
urheilijan toiveet, tarpeet ja resurssit huomioiva henkisen valmennuspalvelun
toimintamalli. Erillisiä toimintaan liitettäviä tavoitteita olivat myös palvelun laadukkuuden,
jatkuvuuden, jouhevan organisoinnin ja omavaraisuuden saavuttaminen.
Kehitystyön työryhmä koostui Itä-Suomen Liikuntaopiston henkilökunnasta ja psyykkisen
valmennuksen asiantuntijajäsenestä. Työryhmä työskenteli prosessin aikana yhteistyössä
alueen urheiluseurojen sekä urheilijoiden kanssa. Kehitystyön alkuvaiheessa kartoitettiin
kyselyn avulla pohjois-karjalaisten yli 18-vuotiaiden SM- ja MM-tason urheilijoiden
aiempia henkisen valmennuksen kokemuksia sekä toiveita, tarpeita ja resursseja
tulevaisuudessa. Toimintamallin kehitystyön pilottivaiheeseen osallistui kolme urheilijaa.
Heidän käyttäjäkokemuksiaan ja näkemyksiään selvitettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluiden
avulla toimintamallin rakenteen, monimuotoisuuden sekä laadukkaan ja johdonmukaisen
toteutuksen näkökulmista. Haastatteluista kerätty aineisto jäsenneltiin sisällön
analyysillä ja tuloksia hyödynnettiin toimintamallin kokonaisuuden viimeistelyssä
sekä jatkotoimenpiteiden listaamisessa.
Kehitystyön tuloksena rakentui urheilijalähtöinen toimintamalli, joka mahdollistaa tavoitteellisen
ja organisoidun henkisen valmentautumisen urheilija-valmentaja paria
unohtamatta. Urheilijat voivat hakeutua kolmiportaisen yksilövalmennuksen lisäksi
myös urheilulajirajat rikkoviin ryhmävalmennustilanteisiin. Toimintamalliin on kirjattu
lisäksi selkeät vastuualueet valmennuksen kokonaisorganisoinnin sekä yksilö- ja ryhmävalmennustilanteiden
toteutuksen sektoreilla.
Kehitystyön yhteenvetona voi todeta, että pohjois-karjalaiset kilpa- ja huippu-urheilijat
sekä valmennuskentän eri toimijat mieltävät henkisen valmentautumisen tärkeäksi
osaksi valmennuskokonaisuutta. Halukkuus ja tahto omien henkisten valmiuksien kehittämiseen
ovat olemassa, mutta mahdollisuudet tietotaidon lisäämiseksi ovat vielä vähäiset.
Nyt luotu toimintamalli vastaa kokemusten perusteella hyvin tähän tarpeeseen ja
luo puitteet urheilijoiden henkisen valmennuspalvelun keskittymälle Joensuuhun.
nimeen. Näiden rinnalla huippusuoritus vaatii lisäksi henkisiä taitoja, joiden systemaattinen
harjoittaminen tunnustetaan nykyisin tärkeäksi osaksi urheilijan suorituksenhallinnan
kokonaisvaltaista kehittämistä. Tämä asettaa uusia haasteita valmennuskentälle.
Käyttäjälähtöisesti luodut palvelut ovat myös nykypäivää. Yhteistyössä asiakkaan
kanssa tuotetuilla palveluilla tavoitellaan myönteistä asiakaskokemusta ja ennen kaikkea
pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kattavasti ja mielekkäästi.
Tämän kehitystyön tavoitteena oli luoda Itä-Suomen Liikuntaopiston valmennuskeskukselle
urheilijan toiveet, tarpeet ja resurssit huomioiva henkisen valmennuspalvelun
toimintamalli. Erillisiä toimintaan liitettäviä tavoitteita olivat myös palvelun laadukkuuden,
jatkuvuuden, jouhevan organisoinnin ja omavaraisuuden saavuttaminen.
Kehitystyön työryhmä koostui Itä-Suomen Liikuntaopiston henkilökunnasta ja psyykkisen
valmennuksen asiantuntijajäsenestä. Työryhmä työskenteli prosessin aikana yhteistyössä
alueen urheiluseurojen sekä urheilijoiden kanssa. Kehitystyön alkuvaiheessa kartoitettiin
kyselyn avulla pohjois-karjalaisten yli 18-vuotiaiden SM- ja MM-tason urheilijoiden
aiempia henkisen valmennuksen kokemuksia sekä toiveita, tarpeita ja resursseja
tulevaisuudessa. Toimintamallin kehitystyön pilottivaiheeseen osallistui kolme urheilijaa.
Heidän käyttäjäkokemuksiaan ja näkemyksiään selvitettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluiden
avulla toimintamallin rakenteen, monimuotoisuuden sekä laadukkaan ja johdonmukaisen
toteutuksen näkökulmista. Haastatteluista kerätty aineisto jäsenneltiin sisällön
analyysillä ja tuloksia hyödynnettiin toimintamallin kokonaisuuden viimeistelyssä
sekä jatkotoimenpiteiden listaamisessa.
Kehitystyön tuloksena rakentui urheilijalähtöinen toimintamalli, joka mahdollistaa tavoitteellisen
ja organisoidun henkisen valmentautumisen urheilija-valmentaja paria
unohtamatta. Urheilijat voivat hakeutua kolmiportaisen yksilövalmennuksen lisäksi
myös urheilulajirajat rikkoviin ryhmävalmennustilanteisiin. Toimintamalliin on kirjattu
lisäksi selkeät vastuualueet valmennuksen kokonaisorganisoinnin sekä yksilö- ja ryhmävalmennustilanteiden
toteutuksen sektoreilla.
Kehitystyön yhteenvetona voi todeta, että pohjois-karjalaiset kilpa- ja huippu-urheilijat
sekä valmennuskentän eri toimijat mieltävät henkisen valmentautumisen tärkeäksi
osaksi valmennuskokonaisuutta. Halukkuus ja tahto omien henkisten valmiuksien kehittämiseen
ovat olemassa, mutta mahdollisuudet tietotaidon lisäämiseksi ovat vielä vähäiset.
Nyt luotu toimintamalli vastaa kokemusten perusteella hyvin tähän tarpeeseen ja
luo puitteet urheilijoiden henkisen valmennuspalvelun keskittymälle Joensuuhun.