Muutto Niemen kampukselle: viestintä opiskelijanäkökulmasta
Rautiainen, Veera (2014)
Rautiainen, Veera
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244796
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Niemen kampukselle muuttoon liittyvä Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opiskelijoille suunnattu viestintä onnistui ja tavoitti kohderyhmänsä. Lahden ammattikorkeakoulu keskittää kaiken toimintansa Niemeen vuoteen 2018 mennessä. Tarkoituksena on, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opiskelijaviestinnässä ja sen suunnittelutyössä erityisesti tulevina vuosina, kun muut koulutusalat muuttavat uudelle kampusalueelle. Tämä työ toteutetaan toimeksiantona Lahden innovaatiokeskittymä -hankkeelle.
Teoriaosuudessa tutustutaan aluksi viestinnän teoriaan ja määritellään viestinnän käsitettä. Lisäksi tarkastellaan viestinnän kanavia ja yleisimpinä pidettyjä viestinnän haasteita sekä käydään läpi, miten viestinnän toimivuutta voidaan seurata ja arvioida. Yhtenä näkökulmana on viestintä erityisesti muutostilanteissa. Lähteinä on käytetty sekä kirjallisuutta että verkkolähteitä. Teoriaosuuden jälkeen käydään läpi viestintää toteuttamassa olleet osapuolet ja heidän haastatteluiden kautta selville saadut roolinsa ja toimensa opiskelijoille suunnatussa viestinnässä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluista, sillä tarkoituksena oli tuoda esiin opiskelijoiden omia kokemuksia ja näkemyksiä viestintään liittyen, eikä luoda yleistettävissä olevaa tietoa. Ryhmäkeskustelut on laadullinen tutkimusmetodi, jossa joukko ihmisiä kutsutaan keskustelemaan tietystä aiheesta fokusoidusti, mutta vapaamuotoisesti. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä, ja tulokset luokiteltiin ja analysoitiin ryhmäkeskusteluja varten luotujen teemojen avulla.
Viestinnän toteuttamisessa suurimmaksi haasteeksi osoittautui konkreettisen viestintäsuunnitelman puuttuminen. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat pitivät muuttoon liittyvää viestintää ainakin osittain riittävänä. Muuton syitä olisi kuitenkin voitu tuoda selvemmin esille. Aineistosta nousi esiin selkeä tyytymättömyys englanninkielisen viestinnän nykytilaa ja täten kansainvälisten opiskelijoiden huomiointia kohtaan. Viestinnän monikanavaisuus nähtiin hyvänä asiana. Opiskelijaviestinnässä tavoittavin kanava on sähköposti, kun taas verkko-oppimisympäristö Reppua pidettiin nykyisellään huonosti toimivana. Tutkimuksessa esille tulleiden havaintojen perusteella voidaan todeta, että opiskelijat ovat toisinaan haastava kohderyhmä tavoitettavuuden kannalta.
Teoriaosuudessa tutustutaan aluksi viestinnän teoriaan ja määritellään viestinnän käsitettä. Lisäksi tarkastellaan viestinnän kanavia ja yleisimpinä pidettyjä viestinnän haasteita sekä käydään läpi, miten viestinnän toimivuutta voidaan seurata ja arvioida. Yhtenä näkökulmana on viestintä erityisesti muutostilanteissa. Lähteinä on käytetty sekä kirjallisuutta että verkkolähteitä. Teoriaosuuden jälkeen käydään läpi viestintää toteuttamassa olleet osapuolet ja heidän haastatteluiden kautta selville saadut roolinsa ja toimensa opiskelijoille suunnatussa viestinnässä.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin ryhmäkeskusteluista, sillä tarkoituksena oli tuoda esiin opiskelijoiden omia kokemuksia ja näkemyksiä viestintään liittyen, eikä luoda yleistettävissä olevaa tietoa. Ryhmäkeskustelut on laadullinen tutkimusmetodi, jossa joukko ihmisiä kutsutaan keskustelemaan tietystä aiheesta fokusoidusti, mutta vapaamuotoisesti. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin sisällönanalyysiä, ja tulokset luokiteltiin ja analysoitiin ryhmäkeskusteluja varten luotujen teemojen avulla.
Viestinnän toteuttamisessa suurimmaksi haasteeksi osoittautui konkreettisen viestintäsuunnitelman puuttuminen. Tutkimustulokset osoittivat, että opiskelijat pitivät muuttoon liittyvää viestintää ainakin osittain riittävänä. Muuton syitä olisi kuitenkin voitu tuoda selvemmin esille. Aineistosta nousi esiin selkeä tyytymättömyys englanninkielisen viestinnän nykytilaa ja täten kansainvälisten opiskelijoiden huomiointia kohtaan. Viestinnän monikanavaisuus nähtiin hyvänä asiana. Opiskelijaviestinnässä tavoittavin kanava on sähköposti, kun taas verkko-oppimisympäristö Reppua pidettiin nykyisellään huonosti toimivana. Tutkimuksessa esille tulleiden havaintojen perusteella voidaan todeta, että opiskelijat ovat toisinaan haastava kohderyhmä tavoitettavuuden kannalta.