Anoreksiaa sairastavan nuoren hoito ja perheen huomiointi hoitoprosessissa : Oppimateriaalia Tampereen ammattikorkeakoululle
Kuuliainen, Satu; Repo, Miia (2014)
Kuuliainen, Satu
Repo, Miia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404244744
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe valittiin ensisijaisesti oman mielenkiinnon pohjalta. Anoreksia on aiheena ajankohtainen ja nuorten naisten keskuudessa varsin yleinen ongelma. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä oppimateriaalia power point- muodossa anoreksiaa sairastavan nuoren hoidosta ja perheen huomioinnista hoitoprosessissa Tampereen ammattikorkeakoululle mielenterveys- ja päihdehoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin. Tehtävinä oli selvittää, mitä on nuoren anoreksia, miten nuoren anoreksiaa hoidetaan ja mikä on perheen rooli hoitoprosessissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa valmistuville sairaanhoitajille työkaluja tunnistaa anoreksiaa sairastava nuori ja keinoja puuttua tilanteeseen, jolloin ehkäistään sairauden paheneminen. Tavoitteena oli lisätä myös omaa tietämystä aiheesta. Opinnäytetyön menetelmä oli toiminnallinen opinnäytetyö.
Syömishäiriöistä anoreksia on yleinen sairaus varsinkin nuorilla naisilla. Sairautta esiintyy myös miehillä, mutta prosentuaalisesti se on naisilla kuitenkin yleisempää. Anoreksian taustalta ei ole pystytty erottamaan yhtä varsinaista siihen altistavaa tekijää, sairaus on usean eri tekijän summa. Sairauteen liittyy olennaisesti vääristynyt kehonkuva, painon ja syömisen kontrollointi sekä sairaudentunnottomuus. Sairastunut usein myös peittelee omaa laihtumistaan. Sairastuneen perhe tai kouluterveydenhuolto usein havaitsee ongelman ensimmäisenä ja tärkeässä osassa nuoren hoitoon ohjaamisessa. Anoreksiaan liittyy myös vahvasti liitännäisoireita kuten masennusta, ahdistusta ja erilaisia pakko-toimintoja. Anoreksia johtaa elimistön aliravitsemustilaan, jonka seurauksena ilmenee myös useita erilaisia fyysisiä oireita. Anoreksiaa sairastavan nuoren hoito tapahtuu ensisijaisesti avoterveyden huollossa ja käsittää niin psykiatrisen hoidon kuin ravitsemustilan korjaamisen. Avoterveydenhuollon palveluiden ollessa riittämättömiä, hoito tapahtuu sairaalassa osastohoitona sisätautien tai psykiatrian osastolla. Nuoren anoreksiaa sairastavan hoidossa perheellä on suuri merkitys ja ihanteellisinta olisi, että perhe otettaisiin aktiivisesti nuoren hoitoon mukaan sen eri vaiheissa. Anoreksiaa sairastavan nuoren hoito voi hoitohenkilökunnalle olla hyvinkin raskasta sairaudentunnottomuuden vuoksi ja tärkeää on tukea hoitajan omaa jaksamista esimerkiksi työnohjauksen avulla.
Aiheesta löytyi kattavasti asianmukaista tietoa ja ajoittain jouduttiin rajaamaan lähdemateriaalia runsaastikin. Uutta tietoa löytyi kuitenkin varsin hyvin. Etenkin psykofyysinen fysioterapia anoreksiaa sairastavien hoidossa oli mielenkiintoinen löytö. Aihe on erittäin mielenkiintoinen, mutta suomalaista tutkimustietoa aiheesta on melko vähän saatavilla vielä.
Syömishäiriöistä anoreksia on yleinen sairaus varsinkin nuorilla naisilla. Sairautta esiintyy myös miehillä, mutta prosentuaalisesti se on naisilla kuitenkin yleisempää. Anoreksian taustalta ei ole pystytty erottamaan yhtä varsinaista siihen altistavaa tekijää, sairaus on usean eri tekijän summa. Sairauteen liittyy olennaisesti vääristynyt kehonkuva, painon ja syömisen kontrollointi sekä sairaudentunnottomuus. Sairastunut usein myös peittelee omaa laihtumistaan. Sairastuneen perhe tai kouluterveydenhuolto usein havaitsee ongelman ensimmäisenä ja tärkeässä osassa nuoren hoitoon ohjaamisessa. Anoreksiaan liittyy myös vahvasti liitännäisoireita kuten masennusta, ahdistusta ja erilaisia pakko-toimintoja. Anoreksia johtaa elimistön aliravitsemustilaan, jonka seurauksena ilmenee myös useita erilaisia fyysisiä oireita. Anoreksiaa sairastavan nuoren hoito tapahtuu ensisijaisesti avoterveyden huollossa ja käsittää niin psykiatrisen hoidon kuin ravitsemustilan korjaamisen. Avoterveydenhuollon palveluiden ollessa riittämättömiä, hoito tapahtuu sairaalassa osastohoitona sisätautien tai psykiatrian osastolla. Nuoren anoreksiaa sairastavan hoidossa perheellä on suuri merkitys ja ihanteellisinta olisi, että perhe otettaisiin aktiivisesti nuoren hoitoon mukaan sen eri vaiheissa. Anoreksiaa sairastavan nuoren hoito voi hoitohenkilökunnalle olla hyvinkin raskasta sairaudentunnottomuuden vuoksi ja tärkeää on tukea hoitajan omaa jaksamista esimerkiksi työnohjauksen avulla.
Aiheesta löytyi kattavasti asianmukaista tietoa ja ajoittain jouduttiin rajaamaan lähdemateriaalia runsaastikin. Uutta tietoa löytyi kuitenkin varsin hyvin. Etenkin psykofyysinen fysioterapia anoreksiaa sairastavien hoidossa oli mielenkiintoinen löytö. Aihe on erittäin mielenkiintoinen, mutta suomalaista tutkimustietoa aiheesta on melko vähän saatavilla vielä.