Lisä- ja muutosrakentamisen rakennetekniset haasteet
Sundström, Joni (2014)
Sundström, Joni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404234720
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404234720
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia 1960- ja 1970-lukujen teräsbetonirunkoisten asuinkerrostalojen korottamisen rakennesuunnittelullisia haasteita. Taustalla oli tarve luoda toimintaohje Insinööritoimisto Konstru Oy:lle. Lisäksi työssä selvitettiin mahdollisuuksia muuttaa toimistorakennus asuinkerrostaloksi.
Asuinkerrostalojen korottamisen osalta tutkittiin lisäkerrosten erilaisia rakenneratkaisuita sekä uusia tukirakenteita lisäkerrosten kannattelemiseen. Näitä ovat esimerkiksi uudet porrashuoneet, parveketornit tai pilarit julkisivussa. Lisäksi perehdyttiin rakennuksen olemassa olevien rakenteiden selvittämiseen ja niiden vahvistamiseen. Työssä selvitettiin lisäkerrosrakentamista koskevia määräyksiä ja niiden soveltamista. Erityisesti keskityttiin energiamääräyksiin sekä kantavien rakenteiden mitoittamiseen Suomen rakentamismääräyskokoelman ja EN-standardien avulla.
Selvitystyön perusteella todettiin, että lisäkerrosrakentamiseen parhaiten soveltuva olemassa oleva rakennus on kalliolle perustettu betoniseinärunkoinen asuinkerrostalo. Tällaisessa rakennuksessa on harvoin tarvetta olemassa olevien rakenteiden vahvistamiselle, jolloin lisäkerroksen rakentaminen on taloudellisinta.
Tarkastelu toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta keskittyi muuttuviin määräyksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi selvitettiin rakennukseen tehtäviä rakenteellisia toimenpiteitä, jotka johtuvat sekä määräyksistä että asuinrakennukselta vaadittavista muista ominaisuuksista. Selvitystyön perusteella saatiin kuva näistä toimenpiteistä, joita käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä joudutaan tekemään.
Tutkimuksessa saatuja tietoja pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään vastaavanlaisten projektien hoitamisessa.
Asuinkerrostalojen korottamisen osalta tutkittiin lisäkerrosten erilaisia rakenneratkaisuita sekä uusia tukirakenteita lisäkerrosten kannattelemiseen. Näitä ovat esimerkiksi uudet porrashuoneet, parveketornit tai pilarit julkisivussa. Lisäksi perehdyttiin rakennuksen olemassa olevien rakenteiden selvittämiseen ja niiden vahvistamiseen. Työssä selvitettiin lisäkerrosrakentamista koskevia määräyksiä ja niiden soveltamista. Erityisesti keskityttiin energiamääräyksiin sekä kantavien rakenteiden mitoittamiseen Suomen rakentamismääräyskokoelman ja EN-standardien avulla.
Selvitystyön perusteella todettiin, että lisäkerrosrakentamiseen parhaiten soveltuva olemassa oleva rakennus on kalliolle perustettu betoniseinärunkoinen asuinkerrostalo. Tällaisessa rakennuksessa on harvoin tarvetta olemassa olevien rakenteiden vahvistamiselle, jolloin lisäkerroksen rakentaminen on taloudellisinta.
Tarkastelu toimistorakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta keskittyi muuttuviin määräyksiin ja vaatimuksiin. Lisäksi selvitettiin rakennukseen tehtäviä rakenteellisia toimenpiteitä, jotka johtuvat sekä määräyksistä että asuinrakennukselta vaadittavista muista ominaisuuksista. Selvitystyön perusteella saatiin kuva näistä toimenpiteistä, joita käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä joudutaan tekemään.
Tutkimuksessa saatuja tietoja pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään vastaavanlaisten projektien hoitamisessa.