LEIKKIPUISTO KIPINÄPUISTON TOIMINTAAN OSALLISTUVIENVENÄLÄISTAUSTAISTEN NAISTEN KOKEMUKSIA ÄITIYDESTÄ
Järvinen, Anna; Votyakova, Anna (2014)
Järvinen, Anna
Votyakova, Anna
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224568
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224568
Tiivistelmä
Järvinen, Anna & Votyakova, Anna. Leikkipuisto Kipinäpuiston toimintaan osallistuvien venäläistaustaisten äitien kokemuksia äitiydestä.
Helsinki, kevät 2014, 74 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK).
Suomalais-venäläiset avioliitot ovat yleisin kaksikulttuuristen perheiden muoto Suomessa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten maahanmuutto vaikuttaa kaksikulttuuristen lapsiperheiden venäläistaustaisten äitien käsitykseen omasta äitiydestään ja miten leikkipuistotoiminta on tukenut äitejä Itä-Helsingissä. Työn avulla pyritään luomaan kehittämisehdotuksia ryhmätoiminnalle.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu. Tutkimuksen kohderyhmänä oli seitsemän 33–46-vuotiasta venäläistä äitiä. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2013.
Tutkimustulokset osoittivat, että venäläistaustaisten naisten äitiyteen kaksikulttuuristen perheissä liittyi useita haasteita. Äitien mielestä suomalaisessa kulttuuriympäristössä lasten venäläisen kulttuurin ja oman äidinkielen ylläpitäminen yksipuolistuu ja heikentyy. Suomalaiset arvot, normit ja tavat poikkeavat siitä, mihin naiset ovat Venäjällä tottuneet. Vaikka äidit olivat muokanneet omaa kasvatustyyliään ja käsityksiään äitiydestä kahden erilaisen kasvatuskulttuurin pohjalta, he kuitenkin kokivat jäävänsä suomalaisesta kulttuurista ulkopuolisiksi, koska heidän kulttuuri-identiteettinsä ei kohdannut Suomessa kasvaneen puolison kulttuuri-identiteettiä. Vanhempien kansallisista taustoista riippumatta kasvattamiseen liittyviä ristiriitoja syntyi perheissä ankaraan tai vapaaseen kasvatukseen uskovien perheenjäsenten välillä.
Suomalaisten isien kantama vastuu lasten kasvatuksesta kompensoi venäläistaustaisille äideille omien isovanhempien avun puutetta. Äidit kokivat tarvetta saada tukea omalle äitiydelleen leikkipuistotoiminnasta. He pitivät Itä-Helsingin leikkipuiston toimintaa tärkeänä tukimuotona sekä lapsen että oman elämänsä kannalta. Naisten toiveena oli, että Itä-Helsingin leikkipuistot tiedottaisivat maahanmuuttajataustaisille äideille paremmin omasta toiminnastaan sekä tarjoaisivat kursseja suomalaisesta kulttuurista, kaksikielisiä ryhmiä ja vertaistukea. Naiset olivat sitä mieltä, että palvelut eivät riitä integroimaan heitä ja että heillä itsellään on tässä prosessissa aktiivinen rooli.
Asiasanat: maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, naiset, äidiys, perheet, leikkipuistot, kerhotoiminta, kasvatus, tukeminen
Helsinki, kevät 2014, 74 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK).
Suomalais-venäläiset avioliitot ovat yleisin kaksikulttuuristen perheiden muoto Suomessa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten maahanmuutto vaikuttaa kaksikulttuuristen lapsiperheiden venäläistaustaisten äitien käsitykseen omasta äitiydestään ja miten leikkipuistotoiminta on tukenut äitejä Itä-Helsingissä. Työn avulla pyritään luomaan kehittämisehdotuksia ryhmätoiminnalle.
Tutkimus on laadullinen ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineiston analyysimenetelmänä oli teemoittelu. Tutkimuksen kohderyhmänä oli seitsemän 33–46-vuotiasta venäläistä äitiä. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2013.
Tutkimustulokset osoittivat, että venäläistaustaisten naisten äitiyteen kaksikulttuuristen perheissä liittyi useita haasteita. Äitien mielestä suomalaisessa kulttuuriympäristössä lasten venäläisen kulttuurin ja oman äidinkielen ylläpitäminen yksipuolistuu ja heikentyy. Suomalaiset arvot, normit ja tavat poikkeavat siitä, mihin naiset ovat Venäjällä tottuneet. Vaikka äidit olivat muokanneet omaa kasvatustyyliään ja käsityksiään äitiydestä kahden erilaisen kasvatuskulttuurin pohjalta, he kuitenkin kokivat jäävänsä suomalaisesta kulttuurista ulkopuolisiksi, koska heidän kulttuuri-identiteettinsä ei kohdannut Suomessa kasvaneen puolison kulttuuri-identiteettiä. Vanhempien kansallisista taustoista riippumatta kasvattamiseen liittyviä ristiriitoja syntyi perheissä ankaraan tai vapaaseen kasvatukseen uskovien perheenjäsenten välillä.
Suomalaisten isien kantama vastuu lasten kasvatuksesta kompensoi venäläistaustaisille äideille omien isovanhempien avun puutetta. Äidit kokivat tarvetta saada tukea omalle äitiydelleen leikkipuistotoiminnasta. He pitivät Itä-Helsingin leikkipuiston toimintaa tärkeänä tukimuotona sekä lapsen että oman elämänsä kannalta. Naisten toiveena oli, että Itä-Helsingin leikkipuistot tiedottaisivat maahanmuuttajataustaisille äideille paremmin omasta toiminnastaan sekä tarjoaisivat kursseja suomalaisesta kulttuurista, kaksikielisiä ryhmiä ja vertaistukea. Naiset olivat sitä mieltä, että palvelut eivät riitä integroimaan heitä ja että heillä itsellään on tässä prosessissa aktiivinen rooli.
Asiasanat: maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, naiset, äidiys, perheet, leikkipuistot, kerhotoiminta, kasvatus, tukeminen