Videopelien vaikutukset 7-18 -vuotiaiden psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen
Alastalo, Miika; Tiilikainen, Jere (2014)
Alastalo, Miika
Tiilikainen, Jere
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224562
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404224562
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen keinoin, mitä psyykkisiä ja sosiaalisia terveyshyötyjä ja terveyshaittoja videopelaamisella on alaikäiseen lapseen ja nuoreen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli antaa tutkittuun tietoon perustuvia tuloksia videopelaamisen hyödyistä ja haitoista. Tavoitteena oli, että kirjallisuuskatsauksen tuloksia voitaisiin käyttää tulevaisuudessa lasten- ja nuorten videopelivalistuksessa.
Kirjallisuuskatsauksessa oli kaksi tutkimuskysymystä: Mitä terveyshaittoja videopelaamisella on alaikäisen psyykkisen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? Mitä terveyshyötyjä videopelaamisella on alaikäisen psyykkisen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin perinteistä kirjallisuuskatsausta.
Tutkimusaineistoksi valikoitui aineiston valintaprosessin jälkeen neljä tieteellistä tutkimusta ja yksi tieteellinen artikkeli. Aineistoja haettiin useasta erilaisesta sähköisestä tietokannasta ja tämän lisäksi hakua tehtiin myös manuaalisesti. Hakuprosessi toteutettiin systemaattisesti sisäänotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen. Valikoituneet aineistot olivat tehty ympäri maailmaa ja vuosilta 2007-2013. Kaikki tutkimukset olivat englanninkielisiä. Tutkimusten otos-ryhmien vaihteli suuresti, pienimmän ollessa 70 ja suurimman 11014.
Kirjallisuuskatsaukseen valittuja aineistoja analysoitiin ensin erikseen ja niiden luotettavuutta tarkasteltiin. Tämän jälkeen tutkimusten tulososioita analysoitiin, tehden niistä sisällönanalyysiä ja synteesiä, jossa yhdistettiin saman-laisuuksia ja tuotiin esille niiden ristiriitoja. Tämän tarkastelun jälkeen saatiin kirjallisuuskatsauksen tulokset.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksina todettiin opetuspelien, tai pelien joissa on jonkinlaista oppisisältöä, olevan yhteydessä hyvään koulumenestykseen. Videopelien sisällöstä riippumatta suuret pelimäärät aiheuttivat aggressiota. Väkivaltapelien huomattiin aiheuttavan lisääntyneitä käytöshäiriötä. Prososiaaliset pelit lisäsivät lasten ja nuorten prososiaalista käyttäytymistä, kun taas väkivaltapelit aiheuttivat antisosiaalista käytöstä. Tuloksissa ei tullut selvästi esille, johtuuko ongelmallinen käytös pelaamisesta vai pelaavatko ongelmallisesti käyttäytyvät lapset ja nuoret enemmän.
Kirjallisuuskatsauksessa oli kaksi tutkimuskysymystä: Mitä terveyshaittoja videopelaamisella on alaikäisen psyykkisen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? Mitä terveyshyötyjä videopelaamisella on alaikäisen psyykkisen ja sosiaaliseen hyvinvointiin? Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin perinteistä kirjallisuuskatsausta.
Tutkimusaineistoksi valikoitui aineiston valintaprosessin jälkeen neljä tieteellistä tutkimusta ja yksi tieteellinen artikkeli. Aineistoja haettiin useasta erilaisesta sähköisestä tietokannasta ja tämän lisäksi hakua tehtiin myös manuaalisesti. Hakuprosessi toteutettiin systemaattisesti sisäänotto- ja poissulkukriteereitä käyttäen. Valikoituneet aineistot olivat tehty ympäri maailmaa ja vuosilta 2007-2013. Kaikki tutkimukset olivat englanninkielisiä. Tutkimusten otos-ryhmien vaihteli suuresti, pienimmän ollessa 70 ja suurimman 11014.
Kirjallisuuskatsaukseen valittuja aineistoja analysoitiin ensin erikseen ja niiden luotettavuutta tarkasteltiin. Tämän jälkeen tutkimusten tulososioita analysoitiin, tehden niistä sisällönanalyysiä ja synteesiä, jossa yhdistettiin saman-laisuuksia ja tuotiin esille niiden ristiriitoja. Tämän tarkastelun jälkeen saatiin kirjallisuuskatsauksen tulokset.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksina todettiin opetuspelien, tai pelien joissa on jonkinlaista oppisisältöä, olevan yhteydessä hyvään koulumenestykseen. Videopelien sisällöstä riippumatta suuret pelimäärät aiheuttivat aggressiota. Väkivaltapelien huomattiin aiheuttavan lisääntyneitä käytöshäiriötä. Prososiaaliset pelit lisäsivät lasten ja nuorten prososiaalista käyttäytymistä, kun taas väkivaltapelit aiheuttivat antisosiaalista käytöstä. Tuloksissa ei tullut selvästi esille, johtuuko ongelmallinen käytös pelaamisesta vai pelaavatko ongelmallisesti käyttäytyvät lapset ja nuoret enemmän.