Energiapositiivisen asuinalueen ICT-tekniikka : tietojärjestelmämalli
Hirvonen, Tapio (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404174447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404174447
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia energiapositiivisen asuinalueen vaihtoehtoisia energianhallintamuotoja tietoliikenteen ja ohjelmistotekniikan näkökulmasta sekä tehdä valintasuositus alueellisen energianhuollon tietojärjestelmärakenteesta. Tutkimuksessa hyödynnetään Euroopan unionin Framework Program 7:n ICT- ja energianohjauksen aineistoa sekä otetaan huomioon Suomen hallituksen vuoden 2013 energiapoliittisen ohjelman vaikutukset alueellisessa energiavirtojen ohjauksessa sekä tietojärjestelmämallissa.
Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto määritti yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että niiden osuus energian loppukäytöstä olisi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Rakennuksiin ja asumiseen liittyvä energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt ovat merkittäviä ja Eurooppa-neuvoston mukaan ensiarvoisia kehittämisen kohteita. Neuvosto suuntaa resursseja energiatehokkuuden tutkimuksen ohella myös energiantuotantomuotojen monimuotoisuuteen sekä uusiutuvan lähienergian osuuden kasvattamiseen kokonaisenergiankulutuksesta.
Tutkimustyössä vertailuvaihtoehtoina olivat alueelliseen energiaverkon hallintaan sopivat tietojärjestelmämallit: kiinteistökohtainen sopimusmalli, jossa on useita eri energiantoimittajia; kiinteistökohtainen energiaoperaattoria hyödyntävä sopimusmalli sekä alueellisen energiaoperaattorin hallinnoima järjestelmä. Valintakriteereissä toteutuivat EU:n ja Suomen hallituksen energiapoliittisten ohjelmien tavoitteet. Parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui alueellisen energiaoperaattorin hallinnoima tietojärjestelmämalli.
Kuluttajien odotetaan tulevaisuudessa olevan entistä aktiivisempia toimijoita energiamarkkinoilla. Älykkään energiaverkon ratkaisut mahdollistavat energiankäytön tarkan mittauksen ja ohjauksen sekä lisäävät kuluttajien kiinnostusta omatoimista energiantuotantoa kohtaan. Älykkäällä energiaverkolla voi myös olla tärkeä rooli kulutushuippujen tasaamisessa. Tulevaisuudessa kysynnän sovittaminen tarjonnan mukaan tulee entistä tärkeämmäksi, kun uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa kasvaa.
Maaliskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto määritti yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi vähentää päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä siten, että niiden osuus energian loppukäytöstä olisi 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Rakennuksiin ja asumiseen liittyvä energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt ovat merkittäviä ja Eurooppa-neuvoston mukaan ensiarvoisia kehittämisen kohteita. Neuvosto suuntaa resursseja energiatehokkuuden tutkimuksen ohella myös energiantuotantomuotojen monimuotoisuuteen sekä uusiutuvan lähienergian osuuden kasvattamiseen kokonaisenergiankulutuksesta.
Tutkimustyössä vertailuvaihtoehtoina olivat alueelliseen energiaverkon hallintaan sopivat tietojärjestelmämallit: kiinteistökohtainen sopimusmalli, jossa on useita eri energiantoimittajia; kiinteistökohtainen energiaoperaattoria hyödyntävä sopimusmalli sekä alueellisen energiaoperaattorin hallinnoima järjestelmä. Valintakriteereissä toteutuivat EU:n ja Suomen hallituksen energiapoliittisten ohjelmien tavoitteet. Parhaaksi vaihtoehdoksi valikoitui alueellisen energiaoperaattorin hallinnoima tietojärjestelmämalli.
Kuluttajien odotetaan tulevaisuudessa olevan entistä aktiivisempia toimijoita energiamarkkinoilla. Älykkään energiaverkon ratkaisut mahdollistavat energiankäytön tarkan mittauksen ja ohjauksen sekä lisäävät kuluttajien kiinnostusta omatoimista energiantuotantoa kohtaan. Älykkäällä energiaverkolla voi myös olla tärkeä rooli kulutushuippujen tasaamisessa. Tulevaisuudessa kysynnän sovittaminen tarjonnan mukaan tulee entistä tärkeämmäksi, kun uusiutuvan energian osuus energiantuotannossa kasvaa.