Muistisairaiden ravitsemusongelmat ja hoitohenkilökunnan rooli niiden ratkaisemisessa
Salo, Pirjo (2014)
Salo, Pirjo
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404094068
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404094068
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja selvittää hoitohenkilökunnan ravitsemustietoutta ja roolia muistisairaiden ravitsemusongelmien ratkaisemisessa kyselytutkimuksen avulla. Opinnäytetyössä selvitettiin palveluasumisyksikön, Riihimäen Uranuskodin muistisairaiden ryhmän asukkaiden (n=9) ravitsemustila. Uranuskodin hoitajille ja Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän muistisairaiden osaston hoitajille suunnattuun kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 19 hoitajaa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin heinä-syyskuussa 2013. Kyselytutkimuksessa käytettiin sitä varten kehitettyä strukturoitua lomaketta, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Kyselyn avulla selvitettiin hoitajien ravitsemussuositusten tuntemusta, hoitajien arvioita asukkaiden ja potilaiden ravitsemustilasta ja hoitajien ravintoainetietoutta. Uranuskodin asukkaiden ravitsemustila arvioitiin MNA-testin, painoindeksin ja kolmen päivän ruoankäytön seurannan avulla.
Kaikki Uranuskodin asukkaat olivat MNA-mittarilla arvioituina virheravitsemuksen riskissä vaikka heidän painoindeksinsä olivat hyvät. Asukkaiden energian ja proteiinien saannit olivat melko hyvällä tasolla. Hoitajien ravitsemustietous osoittautui melko hyväksi, joskaan muistisairaiden ravitsemuksen erityispiirrettä – voimakkaasti lisääntynyttä energian ja proteiinien tarvetta – ei täysin hahmotettu. Tutkimuksessa tuli selkeästi esiin, että hoitajat kokivat roolinsa ravitsemushoidossa tärkeäksi. Moniammatillista yhteistyötä ruoantoimittajien kanssa toivottiin nykyistä enemmän.
Tämän opinnäytetyön mukaan kehittämiskohteena ovat ravitsemushoidon suunnitelmien laatiminen ja niiden liittäminen hoitosuunnitelmaan sekä hoitajien koulutus muistisairaiden ravitsemusasioissa. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on tämän opinnäytetyön mukaan onnistuneen lääkehoidon ja ravitsemushoidon yhdistäminen.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin heinä-syyskuussa 2013. Kyselytutkimuksessa käytettiin sitä varten kehitettyä strukturoitua lomaketta, jossa oli myös avoimia kysymyksiä. Kyselyn avulla selvitettiin hoitajien ravitsemussuositusten tuntemusta, hoitajien arvioita asukkaiden ja potilaiden ravitsemustilasta ja hoitajien ravintoainetietoutta. Uranuskodin asukkaiden ravitsemustila arvioitiin MNA-testin, painoindeksin ja kolmen päivän ruoankäytön seurannan avulla.
Kaikki Uranuskodin asukkaat olivat MNA-mittarilla arvioituina virheravitsemuksen riskissä vaikka heidän painoindeksinsä olivat hyvät. Asukkaiden energian ja proteiinien saannit olivat melko hyvällä tasolla. Hoitajien ravitsemustietous osoittautui melko hyväksi, joskaan muistisairaiden ravitsemuksen erityispiirrettä – voimakkaasti lisääntynyttä energian ja proteiinien tarvetta – ei täysin hahmotettu. Tutkimuksessa tuli selkeästi esiin, että hoitajat kokivat roolinsa ravitsemushoidossa tärkeäksi. Moniammatillista yhteistyötä ruoantoimittajien kanssa toivottiin nykyistä enemmän.
Tämän opinnäytetyön mukaan kehittämiskohteena ovat ravitsemushoidon suunnitelmien laatiminen ja niiden liittäminen hoitosuunnitelmaan sekä hoitajien koulutus muistisairaiden ravitsemusasioissa. Yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on tämän opinnäytetyön mukaan onnistuneen lääkehoidon ja ravitsemushoidon yhdistäminen.