TUNNEÄLYSTÄ LISÄARVOA RYHMÄNOHJAAJAN TYÖHÖN
Sjöberg, Hanna-Riikka (2014)
Sjöberg, Hanna-Riikka
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404094056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404094056
Tiivistelmä
Ammattiopiston tulee ammattiopetuksen lisäksi vahvistaa opiskelijan sosiaalisia ja vuorovaikutus-taitoja. Toisen asteen oppilaitoksissa on usein kiinnitetty huomiota fyysisen oppimisympäristön kehittämiseen. Oppimisympäristön kehittäminen sosiaalisesta ja psyykkisestä näkökulmasta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Opinnäytetyön tarkoitus on keskittyä ajankohtaiseen näkökulmaan oppimisympäristön kehittämisessä eli sosiaalisen ja psyykkisen oppimisympäristön kehittämiseen ammatillisella toisella asteella. Tilastokeskuksen tietojen mukaan ammatillisten oppilaitosten keskeyttämisprosentti lukuvuonna 2010 – 2011 oli 9,1%, kun vastaava luku lukiokoulutuksesta oli 4%. Keskeyttämisluvut ovat suuret varsinkin matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Eniten keskeyttämisiä tapahtuu ensimmäisen puolen vuoden aikana sekä viimeisen puolen vuoden aikana. Keskeyttämisiä voidaan erityisesti estää ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, sillä nuoret viettävät ammattiopistossa elämäntapojensa muokkaamisen kannalta hyvin tärkeitä vuosia.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia tunneälyn eri osa-alueiden ja niiden tunnistamiseen sekä kehittämiseen liittyvien työkalujen hyödyntämistä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmän ohjaamisessa. Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimuksessa testattiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa tunneälyn eri työkalujen hyödyntämistä heidän työssään. Toimintatutkimuksen avulla laadittiin suunnitelma tunneälyn hyödyntämisestä ryhmänohjaajan työssä.
Tutkimus osoitti, että ryhmänohjaajat käyttävät monipuolisesti erilaisia tunneälyn keinoja ryhmänohjaajuudessa. Ammattiopiston toimijoiden tunneälykkyys edistää hedelmällistä vuorovaikutusta. Seurantatutkimuksen kautta olisi mielenkiintoista selvittää oliko annetuilla työkaluilla vaikutusta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden keskeyttämisen ehkäisemiseen ja vähenemiseen sekä miten työkalut tukivat ryhmänohjaajia käytännön työssä. Sekä miten toiset koulutusalat suhtautuvat tällaisiin työkaluihin.
Suunnitelman tarkoitus on kehittää ryhmänohjaajuutta ja antaa sille uudenlainen näkökulma. Suunnitelma on laadittu niin, että se voidaan toteuttaa muillakin koulutusaloilla ja muissa Suomen ammattiopistoissa.
Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia tunneälyn eri osa-alueiden ja niiden tunnistamiseen sekä kehittämiseen liittyvien työkalujen hyödyntämistä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmän ohjaamisessa. Opinnäytetyön empiirinen osa toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimuksessa testattiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa tunneälyn eri työkalujen hyödyntämistä heidän työssään. Toimintatutkimuksen avulla laadittiin suunnitelma tunneälyn hyödyntämisestä ryhmänohjaajan työssä.
Tutkimus osoitti, että ryhmänohjaajat käyttävät monipuolisesti erilaisia tunneälyn keinoja ryhmänohjaajuudessa. Ammattiopiston toimijoiden tunneälykkyys edistää hedelmällistä vuorovaikutusta. Seurantatutkimuksen kautta olisi mielenkiintoista selvittää oliko annetuilla työkaluilla vaikutusta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden keskeyttämisen ehkäisemiseen ja vähenemiseen sekä miten työkalut tukivat ryhmänohjaajia käytännön työssä. Sekä miten toiset koulutusalat suhtautuvat tällaisiin työkaluihin.
Suunnitelman tarkoitus on kehittää ryhmänohjaajuutta ja antaa sille uudenlainen näkökulma. Suunnitelma on laadittu niin, että se voidaan toteuttaa muillakin koulutusaloilla ja muissa Suomen ammattiopistoissa.