Valmiuksia vastaanottoon, ketteryyttä kotouttamiseen? : Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke Alman väliarviointi
Pakaslahti, Saara (2014)
Pakaslahti, Saara
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404084012
Tiivistelmä
Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke Alma (ESR) on vuodesta 2009 saakka kehittänyt maahanmuuttajille suunnattuja palveluita sekä maahanmuuttajien parissa työskentelevien työntekijöiden osaamista Pirkanmaalla. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on arvioida Alman toiminnan vaikuttavuutta vuodesta 2012 lähtien, hankkeen omien tavoitteiden pohjalta. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa Alma-hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta sekä kartuttaa tietoa ja kehittämisehdotuksia hankkeen jatkoa varten.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu maahanmuuton teoriatiedosta ja maa-hanmuuttajien kotouttamisesta. Opinnäytetyö vastaa kysymykseen: miten Alma-hanke on vaikuttanut maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palveluihin Pirkanmaalla? Opinnäytetyössä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen tutkimus, sillä tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin sekä kyselyä että haastatteluja. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin Alman erilaisten sidosryhmien eli maahanmuuttajapalveluiden asiantuntijoiden näkökulmasta. Työn aineistot kerättiin kahdessa vaiheessa. Touko–heinäkuussa 2013 Alman projektityöntekijät tekivät hankkeen sidosryhmien edustajille sähköisen kyselyn. Kysely lähetettiin 92 henkilölle, ja siihen vastasi 38 henkilöä. Kyselyaineistolle tehtiin tilastollinen analyysi suoria jakaumia käyttäen. Haastattelut toteutettiin marras–joulukuussa 2013. Haastateltavina oli 13 maahanmuuttajapalveluiden asiantuntijaa eri puolilta Pirkanmaata ja kattavasti erilaisista toimipisteistä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto käsiteltiin teoriaohjaavalla, teemoittelevalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Alma-hankkeen tärkeimmiksi vaikutuksiksi nousivat Maahanmuuttajaneuvonnan palvelu ja sen vakinaistaminen pysyväksi toiminnaksi, sähköisen kurssihakupalvelun käyttöönottaminen, kuntayhteistyön kehittäminen ja kuntien avustaminen muun muassa kotouttamisohjelmien laadinnassa sekä maahanmuuttajien parissa työskentelevien työntekijöiden osaamisen ja verkostojen vahvistaminen.
Tämän opinnäytetyön yleisenä johtopäätöksenä Alman voi todeta vaikuttaneen hyvin myönteisesti maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palveluihin Pirkanmaalla. Alma on onnistunut edistämään erityisesti maahanmuuttajien keskinäistä yhdenvertaisuutta alkuvaiheen vastaanoton palveluissa. Vuosien 2012–2014 toiminnalle asetettuja tavoitteita Alman voi katsoa saavuttaneen osittain. Maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palveluiden sekä niiden yhdenmukaisuuden alueellinen kehittäminen on kuitenkin vaativaa ja hidasta johtuen jo Pirkanmaan kuntien erilaisuudestakin. Alueellisen maahanmuuton ja kotouttamisen kehittämistä jatkossa helpottaisi hanketoimintojen vakinaistaminen pysyviksi rakenteiksi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu maahanmuuton teoriatiedosta ja maa-hanmuuttajien kotouttamisesta. Opinnäytetyö vastaa kysymykseen: miten Alma-hanke on vaikuttanut maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palveluihin Pirkanmaalla? Opinnäytetyössä yhdistyvät määrällinen ja laadullinen tutkimus, sillä tutkimusaineiston hankinnassa käytettiin sekä kyselyä että haastatteluja. Hankkeen vaikuttavuutta arvioitiin Alman erilaisten sidosryhmien eli maahanmuuttajapalveluiden asiantuntijoiden näkökulmasta. Työn aineistot kerättiin kahdessa vaiheessa. Touko–heinäkuussa 2013 Alman projektityöntekijät tekivät hankkeen sidosryhmien edustajille sähköisen kyselyn. Kysely lähetettiin 92 henkilölle, ja siihen vastasi 38 henkilöä. Kyselyaineistolle tehtiin tilastollinen analyysi suoria jakaumia käyttäen. Haastattelut toteutettiin marras–joulukuussa 2013. Haastateltavina oli 13 maahanmuuttajapalveluiden asiantuntijaa eri puolilta Pirkanmaata ja kattavasti erilaisista toimipisteistä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto käsiteltiin teoriaohjaavalla, teemoittelevalla sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella Alma-hankkeen tärkeimmiksi vaikutuksiksi nousivat Maahanmuuttajaneuvonnan palvelu ja sen vakinaistaminen pysyväksi toiminnaksi, sähköisen kurssihakupalvelun käyttöönottaminen, kuntayhteistyön kehittäminen ja kuntien avustaminen muun muassa kotouttamisohjelmien laadinnassa sekä maahanmuuttajien parissa työskentelevien työntekijöiden osaamisen ja verkostojen vahvistaminen.
Tämän opinnäytetyön yleisenä johtopäätöksenä Alman voi todeta vaikuttaneen hyvin myönteisesti maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palveluihin Pirkanmaalla. Alma on onnistunut edistämään erityisesti maahanmuuttajien keskinäistä yhdenvertaisuutta alkuvaiheen vastaanoton palveluissa. Vuosien 2012–2014 toiminnalle asetettuja tavoitteita Alman voi katsoa saavuttaneen osittain. Maahanmuuttajien alkuvaiheen vastaanoton palveluiden sekä niiden yhdenmukaisuuden alueellinen kehittäminen on kuitenkin vaativaa ja hidasta johtuen jo Pirkanmaan kuntien erilaisuudestakin. Alueellisen maahanmuuton ja kotouttamisen kehittämistä jatkossa helpottaisi hanketoimintojen vakinaistaminen pysyviksi rakenteiksi.