Säännöllisen synnytyksen jälkitarkastus : Tehtävänsiirto kätilöille ja terveydenhoitajille
Vainio-Kivimäki, Heini; Moilanen, Reetta (2014)
Vainio-Kivimäki, Heini
Moilanen, Reetta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404063925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404063925
Tiivistelmä
Sairausvakuutuslain asetusmuutosten tultua voimaan 1.1.2011 julkisen terveydenhuollon palveluksessa oleva ja riittävän koulutuksen saanut kätilö tai terveydenhoitaja voi suorittaa säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen. Oikeus suorittaa säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksia edellyttää kätilön tai terveydenhoitajan suorittamaa täydennyskoulutusta. Lakimuutoksen myötä jälkitarkastuskoulutus tullaan sisällyttämään kätilötyön ja terveydenhoitotyön peruskoulutukseen. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaa synnytyksen jälkitarkastuksen siirto lääkäriltä hoitajalle ja vapauttaa siten lääkärityövoimaa tehtäviin, joissa tarvitaan erityistä lääketieteellistä osaamista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen suorittamiseen tarvittavaa tietoa. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvailla säännöllisen synnytyksen jälkitarkastusta ja siinä huomioitavia asioita, sekä siihen liittyvän tehtävänsiirron taustaa ja käytäntöjä, jolloin sitä voivat hyödyntää kätilötyön ja terveydenhoitotyön opiskelijat, täydennyskoulutettavat sekä työkseen jälkitarkastuksia toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset. Olemme käyttäneet aineistona kirjallisuuskatsauksessamme aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä kirjallisuutta.
Jälkitarkastuksessa kiinnitetään huomiota sekä äidin fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Äidin kanssa keskustellaan raskausajasta ja synnytyksestä sekä vauvan hoidosta ja annetaan tarvittaessa imetysohjausta. Keskustelussa on otettava esille rintojen terveys, mahdollinen virtsankarkailu, suolen toiminta, jälkivuoto ja mahdolliset kivut. Äidin jaksaminen ja tukiverkosto on myös huomioitava keskustelussa. Jälkitarkastuksessa on syytä keskustella parisuhteen seksuaalisuudesta, yhdynnöistä ja mahdollisesta haluttomuudesta. Ehkäisyasiat otetaan myös puheeksi. Jälkitarkastuksen yhteydessä tehdään gynekologinen tutkimus sekä muita tutkimuksia synnytyksen jälkeisen fyysisen palautumisen varmistamiseksi.
Aihetta jatkotutkimuksille antavat käytännön kokemukset tehtävänsiirron toteutumisesta esimerkiksi terveydenhuollon yksiköiden, kätilöiden tai terveydenhoitajien tai jälkitar-kastusasiakkaiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen suorittamiseen tarvittavaa tietoa. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvailla säännöllisen synnytyksen jälkitarkastusta ja siinä huomioitavia asioita, sekä siihen liittyvän tehtävänsiirron taustaa ja käytäntöjä, jolloin sitä voivat hyödyntää kätilötyön ja terveydenhoitotyön opiskelijat, täydennyskoulutettavat sekä työkseen jälkitarkastuksia toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset. Olemme käyttäneet aineistona kirjallisuuskatsauksessamme aiheeseen liittyviä tutkimuksia sekä kirjallisuutta.
Jälkitarkastuksessa kiinnitetään huomiota sekä äidin fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Äidin kanssa keskustellaan raskausajasta ja synnytyksestä sekä vauvan hoidosta ja annetaan tarvittaessa imetysohjausta. Keskustelussa on otettava esille rintojen terveys, mahdollinen virtsankarkailu, suolen toiminta, jälkivuoto ja mahdolliset kivut. Äidin jaksaminen ja tukiverkosto on myös huomioitava keskustelussa. Jälkitarkastuksessa on syytä keskustella parisuhteen seksuaalisuudesta, yhdynnöistä ja mahdollisesta haluttomuudesta. Ehkäisyasiat otetaan myös puheeksi. Jälkitarkastuksen yhteydessä tehdään gynekologinen tutkimus sekä muita tutkimuksia synnytyksen jälkeisen fyysisen palautumisen varmistamiseksi.
Aihetta jatkotutkimuksille antavat käytännön kokemukset tehtävänsiirron toteutumisesta esimerkiksi terveydenhuollon yksiköiden, kätilöiden tai terveydenhoitajien tai jälkitar-kastusasiakkaiden näkökulmasta.