Käsihygieniaa tehostamalla kohti parempaa potilasturvallisuutta
Viitala, Ninni (2014)
Viitala, Ninni
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403293650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403293650
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan käsihygienian to-teutumista Vammalan aluesairaalan operatiivisella vuodeosastolla ja sisätautien vuode-osastolla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa käsihygieniaan liittyvistä kehittämiskohteista, lisätä käsihygienian toteutumista ja kehittää potilasturvallisuutta entistä paremmaksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusstrategiaa. Tutkimuksen ai-neisto kerättiin systemaattisesti havainnoimalla hoitohenkilökunnan käsihygienian to-teutumista. Havainnoinnin välineenä toimi strukturoitu havainnointilomake. Havaintojen kokonaismääräksi muodostui 621. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin Excel – taulukkolaskentaohjelmalla.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kaikissa käsihygienian eri osa-alueiden toteut-tamisessa oli puutteita. Erityisesti puutteita oli käsidesinfektion suorittamisessa ennen potilaaseen koskettamista, ennen suojakäsineiden pukemista, ennen työpisteeseen menoa sekä työpisteestä lähtemisen jälkeen. Käsihygienia toteutui suositusten mukaan Vammalan aluesairaalan somaattisilla vuodeosastoilla vain 43 % (n=266) havainnointi-tilanteista ja osittain oikein 9 % (n=58) havainnointitilanteista. Kyseisissä tilanteissa joko käsihuuhteen annostus oli puutteellista tai desinfektioaika oli alle 20 sekuntia. Kä-sihygienia ei toteutunut lainkaan 48 % (n=297) havainnointitilanteista.
Hoitohenkilökunnan käsihygienia-aktiivisuutta voidaan kuitenkin kohentaa useiden eri keinojen avulla. Tehokkaimpia keinoja ovat koulutus sekä hoitohenkilökunnan käsihy-gienian toteutumisen seuranta. Muita yksittäisiä tekijöitä ovat työmäärän kohtuullista-minen, kiireen minimoiminen sekä käsihuuhdeannostelijoiden riittävä määrä osastoilla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työtä käsihygieniakäytäntöjen parantamisessa on vielä paljon. Yksi suurimmista haasteista on hoitohenkilökunnan asenne suositusten mukaista käsihygienian noudattamista kohtaan. Kehittämisehdotuksena voidaan mainita, että jatkossa käytäntö, jossa hoitohenkilökunnan käsihygienian toteutumista seurataan ja annetaan palautetta seurannan perusteella, pyritään sisällyttämään normaaliksi toiminnaksi Vammalan aluesairaalan somaattisille vuodeosastoille.
_____________________________________________________________________
Avainsanat: käsihygienia, käsidesinfektio, havainnointitutkimus
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusstrategiaa. Tutkimuksen ai-neisto kerättiin systemaattisesti havainnoimalla hoitohenkilökunnan käsihygienian to-teutumista. Havainnoinnin välineenä toimi strukturoitu havainnointilomake. Havaintojen kokonaismääräksi muodostui 621. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin Excel – taulukkolaskentaohjelmalla.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella kaikissa käsihygienian eri osa-alueiden toteut-tamisessa oli puutteita. Erityisesti puutteita oli käsidesinfektion suorittamisessa ennen potilaaseen koskettamista, ennen suojakäsineiden pukemista, ennen työpisteeseen menoa sekä työpisteestä lähtemisen jälkeen. Käsihygienia toteutui suositusten mukaan Vammalan aluesairaalan somaattisilla vuodeosastoilla vain 43 % (n=266) havainnointi-tilanteista ja osittain oikein 9 % (n=58) havainnointitilanteista. Kyseisissä tilanteissa joko käsihuuhteen annostus oli puutteellista tai desinfektioaika oli alle 20 sekuntia. Kä-sihygienia ei toteutunut lainkaan 48 % (n=297) havainnointitilanteista.
Hoitohenkilökunnan käsihygienia-aktiivisuutta voidaan kuitenkin kohentaa useiden eri keinojen avulla. Tehokkaimpia keinoja ovat koulutus sekä hoitohenkilökunnan käsihy-gienian toteutumisen seuranta. Muita yksittäisiä tekijöitä ovat työmäärän kohtuullista-minen, kiireen minimoiminen sekä käsihuuhdeannostelijoiden riittävä määrä osastoilla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että työtä käsihygieniakäytäntöjen parantamisessa on vielä paljon. Yksi suurimmista haasteista on hoitohenkilökunnan asenne suositusten mukaista käsihygienian noudattamista kohtaan. Kehittämisehdotuksena voidaan mainita, että jatkossa käytäntö, jossa hoitohenkilökunnan käsihygienian toteutumista seurataan ja annetaan palautetta seurannan perusteella, pyritään sisällyttämään normaaliksi toiminnaksi Vammalan aluesairaalan somaattisille vuodeosastoille.
_____________________________________________________________________
Avainsanat: käsihygienia, käsidesinfektio, havainnointitutkimus