Hirsitalojen energiankulutusselvitys
Marjakangas, Henri (2014)
Marjakangas, Henri
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403283644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403283644
Tiivistelmä
Hirsitaloteollisuus ry halusi selvittää hirsisten omakotitalojen toteutuneet energiankulutukset, laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen mahdolliset poikkeavuudet ja niiden syyt. Tavoitteena oli myös saada tietoa siitä, onko hirsisten omakotitalojen energiankulutus määräysten osoittamalla tasolla, sekä osoittaa, että hirsiseinän vaikutus kokonaisenergiankulutukseen ei ole merkittävä verrattuna käyttäjätottumusten vaikutukseen.
Laskennallisen ja toteutuneen kulutuksen erojen tiedettiin johtuvan pääosin käyttäjätottumuksista, mutta syitä eroavaisuuksiin haluttiin selvittää tarkemmin. Tutkimuksen aineisto kerättiin hirsitalojen asukkailta sähköisellä kyselyllä. Kyselyllä pyrittiin selvittämään vuoden 2012 toteutunutta energiankulutusta sekä asukkaiden käyttötottumuksia. Energiankulutukset muunnettiin vastaamaan Jyväskylän arvoja ja selvitettyä kulutusta verrattiin kohteiden energiatodistuksista saataviin laskennallisiin arvoihin. Tutkittavia kohteita oli yhteensä 80 kappaletta.
Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi hirsitalojen energiatehokkuus olevan parempi kuin mitä se laskennassa oletetaan olevan. Keskimäärin selvitetty ostoenergiankulutus jää alle laskennallisen kulutuksen. Lisäksi suurimmassa osassa kohteista selvitetty kulutus on huomattavasti pienempi kuin laskennallinen kulutus. Suuri energiankulutukseen vaikuttava tekijä näyttäisi olevan käyttäjät ja heidän käyttötottumuksensa, eikä hirsiseinän vaikutus kulutukseen ole merkittävä käyttäjätottumuksiin verrattaessa. Selvitetyssä kulutuksessa oli suuria eroja kohteiden välillä.
Tässä tutkimuksessa selvitetyn energiankulutuksen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia laskennallisten kanssa mutta hyvin suuntaa antavia. Tulosten luotettavuutta voitaisiin parantaa suuremmalla kohdemäärällä sekä mittausten avulla.
Laskennallisen ja toteutuneen kulutuksen erojen tiedettiin johtuvan pääosin käyttäjätottumuksista, mutta syitä eroavaisuuksiin haluttiin selvittää tarkemmin. Tutkimuksen aineisto kerättiin hirsitalojen asukkailta sähköisellä kyselyllä. Kyselyllä pyrittiin selvittämään vuoden 2012 toteutunutta energiankulutusta sekä asukkaiden käyttötottumuksia. Energiankulutukset muunnettiin vastaamaan Jyväskylän arvoja ja selvitettyä kulutusta verrattiin kohteiden energiatodistuksista saataviin laskennallisiin arvoihin. Tutkittavia kohteita oli yhteensä 80 kappaletta.
Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi hirsitalojen energiatehokkuus olevan parempi kuin mitä se laskennassa oletetaan olevan. Keskimäärin selvitetty ostoenergiankulutus jää alle laskennallisen kulutuksen. Lisäksi suurimmassa osassa kohteista selvitetty kulutus on huomattavasti pienempi kuin laskennallinen kulutus. Suuri energiankulutukseen vaikuttava tekijä näyttäisi olevan käyttäjät ja heidän käyttötottumuksensa, eikä hirsiseinän vaikutus kulutukseen ole merkittävä käyttäjätottumuksiin verrattaessa. Selvitetyssä kulutuksessa oli suuria eroja kohteiden välillä.
Tässä tutkimuksessa selvitetyn energiankulutuksen tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia laskennallisten kanssa mutta hyvin suuntaa antavia. Tulosten luotettavuutta voitaisiin parantaa suuremmalla kohdemäärällä sekä mittausten avulla.