Ansarijauhiaisen biologinen torjunta Amblyseius swirskii -petopunkilla : Haasteena kasvihuonekurkun väli-istutus
Hänninen, Mikko (2014)
Hänninen, Mikko
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403213402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403213402
Tiivistelmä
Ansarijauhiainen on yksi vaikeimmista tuhohyönteisistä kasvihuonevihanneksilla Suomessa. Opinnäytetyön toimeksiantaja halusi tutkia tehokkaampia
menetelmiä ansarijauhiaisen biologiseen torjuntaan väliistutetulla
kasvihuonekurkulla. Tuholaisongelmat ovat väli-istutetulla kasvustolla
yleensä vaikeampia kuin viljelytaukoja sisältävässä viljelyssä.
Tuotantokasvihuoneessa tehtyjen käytännön kokeiden avulla pyrittiin löytämään
toimivia ja kustannustehokkaita levitysmenetelmiä Amblyseius
swirskii –petopunkille. Mukana kokeessa olivat myös Amblyseius montdorensis
–petopunkkipussit. Yhteensä kokeessa oli neljä erilaista torjuntaeliökäsittelyä.
Aikuisten ansarijauhiaisten ja petopunkkien lukumäärä laskettiin
kurkun ylälehdiltä. Laskennoista saatujen materiaalien sekä kasvinsuojelukirjanpidon
avulla tutkittiin biologisen torjunnan tehoa ja myöhemmin
tarvittujen torjunta-aineiden vaikutusta sekä ansarijauhiaisiin että
petopunkkeihin.
Koska A. swirskii ja A. montdorensis –petopunkit ovat vielä melko uusi
kaupallinen hyötyeliöryhmä, niitä käsittelevää kirjallisuutta ei juuri ole
saatavilla. Biologisia torjuntaeliöitä tuottavat suuret ulkomaiset yritykset
ovat julkaisseet jonkun verran tietoa niiden käytöstä ja käyttäytymisestä.
Amblyseius swirskii –petopunkit toimivat ansarijauhiaisen torjunnassa,
mutta koealueella oli osittain liian suuri ansarijauhiaiskanta, jonka torjunta
ei ollut mahdollista pelkästään petopunkkeja käyttäen. Biologisen torjunnan
onnistumiselle on esitetty kynnysarvo ansarijauhiaisten määrässä.
Merkittäviä eroja eri levitysmenetelmien välillä ei kokeen tuloksissa ole.
Myös peto- ja saaliseläinten populaatioiden koon vaikutusta toisiinsa voi
tarkastella kokeen tuloksista.
menetelmiä ansarijauhiaisen biologiseen torjuntaan väliistutetulla
kasvihuonekurkulla. Tuholaisongelmat ovat väli-istutetulla kasvustolla
yleensä vaikeampia kuin viljelytaukoja sisältävässä viljelyssä.
Tuotantokasvihuoneessa tehtyjen käytännön kokeiden avulla pyrittiin löytämään
toimivia ja kustannustehokkaita levitysmenetelmiä Amblyseius
swirskii –petopunkille. Mukana kokeessa olivat myös Amblyseius montdorensis
–petopunkkipussit. Yhteensä kokeessa oli neljä erilaista torjuntaeliökäsittelyä.
Aikuisten ansarijauhiaisten ja petopunkkien lukumäärä laskettiin
kurkun ylälehdiltä. Laskennoista saatujen materiaalien sekä kasvinsuojelukirjanpidon
avulla tutkittiin biologisen torjunnan tehoa ja myöhemmin
tarvittujen torjunta-aineiden vaikutusta sekä ansarijauhiaisiin että
petopunkkeihin.
Koska A. swirskii ja A. montdorensis –petopunkit ovat vielä melko uusi
kaupallinen hyötyeliöryhmä, niitä käsittelevää kirjallisuutta ei juuri ole
saatavilla. Biologisia torjuntaeliöitä tuottavat suuret ulkomaiset yritykset
ovat julkaisseet jonkun verran tietoa niiden käytöstä ja käyttäytymisestä.
Amblyseius swirskii –petopunkit toimivat ansarijauhiaisen torjunnassa,
mutta koealueella oli osittain liian suuri ansarijauhiaiskanta, jonka torjunta
ei ollut mahdollista pelkästään petopunkkeja käyttäen. Biologisen torjunnan
onnistumiselle on esitetty kynnysarvo ansarijauhiaisten määrässä.
Merkittäviä eroja eri levitysmenetelmien välillä ei kokeen tuloksissa ole.
Myös peto- ja saaliseläinten populaatioiden koon vaikutusta toisiinsa voi
tarkastella kokeen tuloksista.