"Tämän haluaisin sinun tietävän..." Kahden muistisairaan asukkaan muistorasian toteutus Leväsen palvelukeskuksella
Okulow, Anne; Pitkänen, Aino (2014)
Okulow, Anne
Pitkänen, Aino
Savonia-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403213376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403213376
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten muistorasiamenetelmää tulee mukauttaa Leväsen palvelukeskuksen muistisairaiden kanssa työskenneltäessä, jotta lopputulokseksi saadaan muistisairaan muistojen näköinen muistorasia. Tutkimuksemme tavoitteena oli muistorasiatyöskentelyyn osallistuneiden asukkaiden työstämillä muistorasioilla havainnollistaa asumisyksiköissä yhtä tapaa tehdä ihminen näkyväksi sairautensa takaa ja edistää hänen hyvinvointiaan, lisäksi tavoitteena oli herättää henkilökunnan sekä muiden asukkaiden omaisten mielenkiinto muistorasioiden toteutukseen. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kuopion kaupunki.
Opinnäytetyön raportissa käsitellään muistisairauden vaikutusta toimintakykyyn ja toiminnalliseen identiteettiin, ryhmäterapiaa muistisairaiden kuntoutuksessa sekä muistorasiamenetelmää toimintaterapeuttisena ryhmäinterventiona. Lisäksi kuvataan tutkimuksen kulkua ja tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä. Tutkimusaiheen tarkastelun viitekehyksenä käytettiin Piercen (Occupation by Design) Toiminnan terapeuttisen voiman mallia.
Tutkimukseen osallistui säännöllisesti kaksi muistisairasta asukasta. Ryhmä kokoontui kolmesti viikossa yhteensä seitsemän kertaa. Tutkimusaineiston hankkimiseen käytettiin aktivoivaa, osallistuvaa havainnointia. Havainnointia ohjasivat viitekehyksen avulla laaditut kysymykset. Vapaamuotoisissa keskusteluissa kerättiin palautetta osallistujilta ja henkilökunnalta.
Ryhmässä saatujen kokemusten perusteella muistorasiatyöskentely soveltuu muistisairaiden toimintaterapiamenetelmäksi, mutta edellyttää muistisairauden asteen huomioimista. Tässä tutkimuksessa muistinherättäjien merkitys korostui, sillä muistisairaat eivät itse toteuttaneet muistorasioita, mutta osallistuivat muisteluun sekä muistorasiaan tulevan aineiston valintaan ja valmisteluun. Tutkimushavaintojen perusteella muistorasiassa näkyviksi tehtyihin muistoihin palaaminen tukee minäkuvaa ja tuottaa mielihyvää elämänlaatua ylläpitävänä ja edistävänä tekijänä.
Tutkimustulosten perusteella muistorasiamenetelmä soveltuisi pitkäaikaishoidossa olevien muistisairaiden kuntoutukseen. Jatkotutkimuksena voidaan selvittää toteutettujen muistorasioiden käyttöä toimintaterapiassa keskustelun avaajana ja ylläpitäjänä sekä muistojen mieleen palauttajana ja ylläpitäjänä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten muistorasiamenetelmää tulee mukauttaa Leväsen palvelukeskuksen muistisairaiden kanssa työskenneltäessä, jotta lopputulokseksi saadaan muistisairaan muistojen näköinen muistorasia. Tutkimuksemme tavoitteena oli muistorasiatyöskentelyyn osallistuneiden asukkaiden työstämillä muistorasioilla havainnollistaa asumisyksiköissä yhtä tapaa tehdä ihminen näkyväksi sairautensa takaa ja edistää hänen hyvinvointiaan, lisäksi tavoitteena oli herättää henkilökunnan sekä muiden asukkaiden omaisten mielenkiinto muistorasioiden toteutukseen. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kuopion kaupunki.
Opinnäytetyön raportissa käsitellään muistisairauden vaikutusta toimintakykyyn ja toiminnalliseen identiteettiin, ryhmäterapiaa muistisairaiden kuntoutuksessa sekä muistorasiamenetelmää toimintaterapeuttisena ryhmäinterventiona. Lisäksi kuvataan tutkimuksen kulkua ja tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä. Tutkimusaiheen tarkastelun viitekehyksenä käytettiin Piercen (Occupation by Design) Toiminnan terapeuttisen voiman mallia.
Tutkimukseen osallistui säännöllisesti kaksi muistisairasta asukasta. Ryhmä kokoontui kolmesti viikossa yhteensä seitsemän kertaa. Tutkimusaineiston hankkimiseen käytettiin aktivoivaa, osallistuvaa havainnointia. Havainnointia ohjasivat viitekehyksen avulla laaditut kysymykset. Vapaamuotoisissa keskusteluissa kerättiin palautetta osallistujilta ja henkilökunnalta.
Ryhmässä saatujen kokemusten perusteella muistorasiatyöskentely soveltuu muistisairaiden toimintaterapiamenetelmäksi, mutta edellyttää muistisairauden asteen huomioimista. Tässä tutkimuksessa muistinherättäjien merkitys korostui, sillä muistisairaat eivät itse toteuttaneet muistorasioita, mutta osallistuivat muisteluun sekä muistorasiaan tulevan aineiston valintaan ja valmisteluun. Tutkimushavaintojen perusteella muistorasiassa näkyviksi tehtyihin muistoihin palaaminen tukee minäkuvaa ja tuottaa mielihyvää elämänlaatua ylläpitävänä ja edistävänä tekijänä.
Tutkimustulosten perusteella muistorasiamenetelmä soveltuisi pitkäaikaishoidossa olevien muistisairaiden kuntoutukseen. Jatkotutkimuksena voidaan selvittää toteutettujen muistorasioiden käyttöä toimintaterapiassa keskustelun avaajana ja ylläpitäjänä sekä muistojen mieleen palauttajana ja ylläpitäjänä.